Maaseutuparlamentti – mikä ja miksi?

Kuva eurooppalaisesta Maaseutuparlamentista vuodelta 2019.

Suomalainen Maaseutuparlamentti on osa Euroopan laajuista maaseudun kehittämis- ja tulevaisuustyötä. Tapahtuman juuret juontavat jopa kolmenkymmenen vuoden taakse ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Miten ja miksi Maaseutuparlamentti sai alkunsa?

Maaseutuparlamenttia toteutetaan Euroopassa kahdessakymmenessä maassa. Tapahtuma on kehitetty Pohjoismaissa.

– Parlamentissa on mukana eri toimijoita Leader-järjestöistä kyläyhdistyksiin, kuntiin ja ministeriöihin. Kantavana ajatuksena on maaseudun ihmisten hyvinvointi ja alueiden äänen esiin tuominen, tiedon välittäminen päättäjille ja toki muillekin ihmisille, kommentoi Kim Smedslund Suomen Kylät ry:stä. Kim on mukana järjestämässä eurooppalaista maaseutuparlamenttia.

Maaseutualueiden ihmisten hyväksi

Maaseutuparlamentissa läpi Euroopan on tarkoitus osallistamisen ja yhteisen keskustelun kautta kerätä tietoa maaseudun kehittämisen ja yhteisen tulevaisuuden tekemisen tai päätösten tueksi.

– Kansallisten maaseutuparlamenttien ajatukset työstetään yhdeksi manifestiksi, joka esitetään muun muassa EU:lle, hän kertoo.

Suomessa valtakunnallista Maaseutuparlamenttia järjestetään valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) johdolla laajassa yhteistyössä kylistä valtionhallintoon. MANEn sihteeristö koordinoi kokonaisuutta maa- ja metsätalousministeriössä.

– Useimmissa maissa maaseutuparlamentit järjestää kansallinen maaseudun kehittämisyhdistys, jossa jäseninä on asukkaita, yhdistyksiä ja muita maaseudun toimijoita. Näissä maissa parlamenteilla on oleellinen rooli myös kansalaistoimijoiden ja julkisen sektorin välisen yhteistyön rakentamisen näkökulmasta, Kim toteaa.

Koko Euroopan tasolla on tärkeää, että ihmisillä säilyvät hyvät elämän ja elinkeinojen edellytykset myös maaseutualueilla.

Kaikki alkoi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta

Maaseutuparlamentilla on mielenkiintoinen tausta. Sen synnyttämisessä ovat olleet ratkaisevassa roolissa maaseudun kehittämisestä ja tulevaisuudesta innostuneet ihmiset ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Järjestäytyneen kylätoiminnan juuret nivoutuvat Maaseutuparlamentin historiaan.

Ann-Sofi Backgren on tehnyt koko työuransa maaseudun kehittäjänä eri rooleissa, niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

– Aloitimme hyvin pienestä 1980-luvun lopulla. Ensin minä olin mukana vapaaehtoisena Svenska Studiecentralenin (nykyään Svenska Folkskolans Vänner, SFV) paikallisen kehittämisen toiminnassa Peter Backan houkuttelemana. Hän työskenteli silloin Svenska Studiecentralenissa maaseudun kehittämistehtävissä. Peter oli kuullut Ruotsissa alkaneesta ”liikkeestä”, jossa tehtiin työtä maaseudun puolesta. Aloimme seurata yhdessä Peterin kanssa liikettä ja pian me innostuimme järjestämään vastaavaa toimintaa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla! Syksyllä vuonna 1989 aloitimme Landsbygd-Framtidsbygd -kampanjan, jota varten teimme kylien kehittämistä tukevaa materiaalia ja pidimme työpajoja. Kampanjamme huipentui ensimmäiseen suomenruotsalaiseen Maaseutuparlamenttiin Pohjanmaalla helmikuussa 1990, Ann-Sofi Backgren muistelee.

Pohjanmaalla järjestetyt maaseutuparlamentit loivat hyvän pohjan suomenruotsalaiselle Landsbygdsriksdagenille, jota on järjestetty jo yli 30 vuotta, viimeksi keväällä 2021. Nykyisin suomenruotsalainen maaseututapahtuma Landsbygdsriksdagen kattaa koko Suomen ruotsinkieliset alueet, Ahvenanmaa mukaan lukien.

Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti käynnistyy

Maaseutuparlamenttia alettiin järjestää suomenkielisenä 2000-luvun alussa. Aluksi tapahtuma oli vain yksipäiväinen seminaari Helsingissä. Tapahtuman järjesti MANEn edeltäjä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR).

– Ensimmäinen, valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestettiin Leppävirralla, Pohjois-Savossa vuonna 2017. Kolmipäiväistä tapahtumaa oli mukana toteuttamassa yli 60 tahoa eri puolilta Suomea, kylätasolta valtionhallintoon. Tapahtuma herätti suurta mielenkiintoa. Siihen osallistui yhteensä yli 2000 maaseudun arjen kokemusasiantuntijaa ja maaseudun kehittämisen ja maaseutupolitiikan parissa työskenteleviä henkilöitä ympäri Suomen. Tapahtuma koettiin voimaannuttavana tilaisuutena ja sille toivottiin jatkoa, kertoo tapahtuman päätuottajana toimiva maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Osana valmisteluja muotoiltiin myös ensimmäinen kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma ”Mahdollistetaan menestyvä maaseutu!”. Julkilausumaa on hyödynnetty kansallisessa maaseutupoliittisessa työssä, Antonia kertoo.

Nähdään Kurikassa!

Vuoden 2021 valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään koronapandemiasta johtuen virtuaalisena ja monipaikkaisena tapahtumana 28.–30.9. Maaseutuparlamentissa on kuitenkin lähdetty liikkeelle jo keväällä Ideafestivaali – Keskusteluja hyvästä elämästä -kampanjan myötä. Maaseutuparlamentin ohjelma rakentuu kolmen teeman ympärille: 1. Ajassa uudistuva, älykäs maaseutu, 2. Hyvä elämä ja älykäs sopeutuminen, 3. Reilu siirtyminen ja hiiliviisas maaseutu. Näistä tulevaisuuteen keskittyvistä teemoista on kerrottu tarkemmin Ohjelman kolme polkua -sivulla.

Mikä tekee Kurikasta maailman maaseutupääkaupungin? Kerromme tämän seuraavassa artikkelissamme! 

Teksti: Susanna Korkiatupa

Kuva: Marta Vergara Forés