Idearetket – koe ja oivalla

Maaseutuparlamentin 2024 maksuttomat idearetket konkretisoivat maaseudun monimuotoisuuden ja mahdollisuudet. Retket veivät osallistujat arjen, elämän, työn ja yrittäjyyden sekä kulttuurin keskiöön. Retket olivat oiva tapa toteuttaa “kuplahyppelyä” – nähdä ja kokea mitä kaikkea arki, elämä, yrittäjyys ja kulttuuri on ja voi olla suomalaisella maaseudulla sekä Pielisen Karjalassa.

Maaseutuparlamentin idearetket järjestettiin torstaina 26.9.2024. Retket järjestivät yhteistyössä Pikes, Äksyt Ämmät ja kaikki, jotka avaavat oman kylänsä, yrityksensä ja paikkansa ovet meille kaikille. 

Idearetket – Maaseutuparlamentti 2024

Tutustu Maaseutuparlamentin 2024 idearetkiin:

1. Rinnakkain uutta ja vanhaa: Vanhan kauppalan menneisyys ja tulevaisuus

Nurmeksen tarina: vanhasta kauppalasta nykypäivään

Nurmes on kaupunki, joka yhdistää rikkaan historian ja nykypäivän kehityksen. Vuonna 1876 perustettu Vanha kauppala on kehittynyt merkittäväksi kulttuurikeskukseksi.

Nykyään Nurmes tunnetaan erityisesti Puu-Nurmeksen historiallisista rakennuksista ja kulttuuriperinnöstä. Kaupunki panostaa erityisesti infrastruktuurin parantamiseen, matkailun edistämiseen ja paikallisen elinkeinoelämän tukemiseen.

Puu-Nurmeksen ja Vanhan kauppalan kierros

Kierroksella tutustuimme Nurmeksen keskustan "Vanhaan kauppalaan" sekä Puu-Nurmeksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen. Alueella on suojeltu asemakaava, jonka Venäjän tsaari vahvisti vuonna 1897. Retken aikana kerroimme alueen historiasta, rakennuksista, käsityöläisistä ja nykypäivästä. Kävelykierroksella vierailimme Kötsin Museolla, Vanhan kauppalan vanhimmassa asuin- ja liikerakennuksessa, sekä Höyryveturitallilla, jossa oli veturinäyttelyn opastus. Kävelykierros päättyi retkikahvin merkeissä vuoden 2023 maakunnalliseksi remontointikohteeksi valitulle Kauppalan talolle. Samalla kuulimme mukaansatempaavan historiakatsauksen, ja kävimme keskustelua alueen tulevaisuudennäkymistä. Retki päättyi ostosmahdollisuuteen Vanhan kauppalan puodeissa.

3. Uutta energiaa maatiloilla ja Karhunpään kylällä: Sukupolvenvaihdos yrityksissä ja yhdistyksissä – ilot, haasteet ja uudet toimintatavat

Kehityksen ja toiminnan jatkumisen turvaaminen maaseudulla

Sukupolvenvaihdos on merkittävä tapahtuma sekä yrityksissä että yhdistyksissä. Astuessaan remmiin uusi sukupolvi tuo mukanaan uusia näkemyksiä ja toimintatapoja, mikä voi tuoda virkistäviä muutoksia ja innovaatioita. Toisaalta sukupolvenvaihdos voi myös aiheuttaa haasteita, kuten johtamisen siirtymiseen liittyvät jännitteet, erilaisten työtapojen yhteensovittaminen ja pitkäaikaisen osaamisen siirtyminen. Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua ja avoimuutta muutoksille.

Timosen luomumaatila Valtimolla

Luomutilan traktorin puikoista ja talikon varresta löytyy energinen nuori nainen. Tervetuloa kuulemaan Katjan tarina ja tutustumaan hänen tilaansa!

Timosen luomumaatila on emolehmätila, jonka kaikki vasikat kasvatetaan, joko teuraaksi tai emoiksi. Tilalla on tehty suoramyyntiä jo yli 10 vuotta. Kesät eläimet ovat laitumilla, joita on yli 20 hehtaaria, ja talvisin ulkoillaan tarhassa navetan vieressä.

Timosen maatilalla sukupolvenvaihdos on tuonut mukanaan uusia tuulia, kun energinen nainen, Katja, tarttui ohjaksiin. Katjan tarina ja hänen tilansa toiminta ovat esimerkkejä siitä, miten sukupolvenvaihdos voi tuoda mukanaan uusia näkökulmia ja innostusta.

Majatalo Laitalan Lomat Karhunpäässä

Laitalan Lomissa saimme kuulla luomukauran viljelystä ja yrittäjien tarinan matkailutilan kehittämisestä. Laitalan Lomat on osa palkittua Majatalosta majataloon -retkien tuoteperhettä, jota markkinoidaan niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Tällä retkellä nautimme kahvit majatalossa ja kuulemme, miten sukupolvenvaihdos on vaikuttanut tilan toimintaan ja kehitykseen.

Karhunpään kylä

Paluumatkalla vierailimme Karhunpään kylätalolla, joka on entinen maamiesseuran talo. Tämä rakennus on kunnostettu Vaara-Karjalan Leaderin myöntämän hanketuen avulla ja talkoovoimin, mikä korostaa yhteisöllisyyden merkitystä kylän kehittämisessä.

Karhunpään Karhuveikot ry, paikallinen metsästysseura esitteli taloa ja sen toimintaa sekä puheenjohtajien mestari-kisällimallia, joka on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi varmistaa toiminnan jatkuvuus ja osaamisen siirtyminen eteenpäin. Tämä vierailu tarjosi oivan esimerkin siitä, miten kylien kehittäminen voi hyötyä sukupolvenvaihdoksesta ja uudistumisesta.

4. Naisyrittäjyyden haasteet ja onnistumiset Idän kehräämöllä ja Äksyillä Ämmillä Nurmeksessa 

Naisyrittäjyys tuo mukanaan omat ainutlaatuiset näkökulmansa ja vahvuutensa. Idän kehräämön ja Äksyjen Ämmien kaltaiset yritykset osoittavat, että sukupuolella ei ole esteitä menestyksekkäälle yrittäjyydelle. Naiset voivat tuoda yritystoimintaan erilaisia näkökulmia, kuten huomion kiinnittämisen eettisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Vaikka yrittäjyyden haasteet voivat olla erilaisia sukupuolen mukaan, naisyrittäjät näyttävät, että määrätietoisuus ja innovatiivisuus ovat avaintekijöitä menestyksessä.

Arvopohjaisesta yrittäjyydestä kannattavaa liiketoimintaa

Arvopohjainen yrittäjyys voi olla perusta kannattavalle liiketoiminnalle, kun yrityksen toiminta ja tuotteet pohjautuvat kestävään kehitykseen ja yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen. Idän kehräämö Oy ja Äksyt Ämmät Oy ovat erinomaisia esimerkkejä tästä. Retkellä kuulimme, miten Äksyt Ämmät tuotteistaa kestävää matkailua maailmalle sekä miten rakennetaan vastuullinen yritysverkosto ja tuotetaan vastuullisia matkailutuotteita.

Lampaan villasta villasukkaan. Vierailu Idän kehräämöllä

Vuonna 2021 perustettu yritys keskittyy itäsuomalaisen villan kehruuseen ja kasvivärjäykseen, ja sen toiminta on vahvasti sidoksissa paikallisiin raaka-aineisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Kehräämö kehittää erikoislankoja ja löytää käyttömahdollisuuksia hävikkivillalle, mikä minimoi materiaalihukkaa ja edistää ympäristöystävällisyyttä. Näin yritys luo arvoa paitsi taloudellisesti myös ekologisesti ja sosiaalisesti.

Kehräämökierroksella vieraat pääsivät näkemään, kuinka moderni pienkehräämö toimii, sekä oppimaan suomalaista villaa koskevista innovaatioista ja biovärien käytön mahdollisuuksista teollisuudessa. Kierroksen päätteeksi oli mahdollisuus tehdä ostoksia kehräämöpuodilla.

5. Elävät kylät ja uudet energiaratkaisut – vierailu Lipinlahden ja Höljäkän kylissä

Elävät kylät ovat yhteisöjä, jotka kukoistavat aktiivisen toiminnan ja innovatiivisten ratkaisujen ansiosta. Nykyään monet kylät hyödyntävät uusia energiaratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuutta ja edistävät kestävää kehitystä. Lipinlahden ja Höljäkän kylät ovat esimerkkejä tällaisista yhteisöistä, joissa yhdistyvät perinteet ja modernit teknologiat luoden elinvoimaisia ja kestäviä yhteisöjä.

Uudet energiaratkaisut, kuten maalämpö ja aurinkopaneelit, auttavat kylien rakennuksia toimimaan energiatehokkaasti ja omavaraisesti, samalla kun ne säilyttävät kulttuuriperintönsä ja yhteisöllisyytensä. Näiden kylien tarinat inspiroivat ja osoittavat, että kestävät energiaratkaisut ja aktiivinen yhteisötoiminta ovat avainasemassa elinvoimaisten kylien luomisessa, mutta voidaanko sillä vaikuttaa myös syrjäytymiseen ja yksin jäämiseen, arjessa avustamiseen?

Lipinlahden kohteet: Haikolan talo ja kylän nuoriseuratalo Tuohuspirtti

Haikolan talo on ollut Lipinlahden keskeinen kohtaamispaikka vuosikymmenten ajan. Talo toimi kansanopistona vuosina 1942–2005, minkä jälkeen kannatusyhdistys kunnosti sen nykyaikaiseksi kokoontumistilaksi Leader-hankkeiden avulla. Haikolan talossa järjestetään kokouksia, perhejuhlia ja kulttuuritapahtumia.

Talo on myös edelläkävijä uusien energiaratkaisujen hyödyntämisessä. Vuonna 2013 taloon asennettiin maalämpöjärjestelmä, ja vuonna 2017 katolle lisättiin aurinkopaneelit. Aurinkopaneelien tuottama sähkö varastoidaan litiumakkuihin, mikä tekee talosta sähkön omavaraisuuden edelläkävijän. Omavaraisuusaste on 10 %, joka riittää hyvin tilaussaunan ja kesäisen aittamajoituksen energiakulutukseen. Aurinkopaneelit ja litiumioniakut parantavat sähköntuotannon tehokkuutta erityisesti iltakäytössä.

Tuohuspirtti on toinen Lipinlahden tärkeä kokoontumispaikka. Tämä nuorisoseuratalo on paikallisen yhteisön keskus, jossa järjestetään tapahtumia ja kokouksia. Talon kunnostus- ja energiaratkaisut ovat keskeisiä sen toiminnassa, ja vierailijat saivat kuulla lisää näistä ratkaisuista talolla järjestettävissä esittelyissä. Lipinlahden nuorisoseura ry on palkittu valtakunnallisena vuoden nuorisoseurana v. 2022.

Höljäkän kylä

Höljäkän kylä sijaitsee Pielisen itärannalla, Nurmeksen ja Lieksan rajalla. Kylän keskustaajama on Höljäkän rautatieaseman tuntumassa, missä sijaitsevat kylätoiminnan keskukset, kuten nuorisoseurantalo, Höljäkkä Areena -ulkoilmateatteri, uimaranta ja urheilukenttä. Kylässä on myös kansainvälistä vientiä harjoittava teollisuuslaitos Scanpole Oy, joka on erikoistunut puupylväiden tuotantoon. Höljäkän kylä tunnetaan monista kylätapahtumista ja aktiivisesta kylätoiminnasta, joka on huomioitu ja kylä on palkittu maakunnallisena vuoden kylänä.

Nuorisoseurantalo on Höljäkän kylän keskus, jossa järjestetään monenlaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Vierailijat saivat esittelyn kylästä sekä talon kunnostus- ja energiaratkaisuista. Talo hyödyntää uusia energiaratkaisuja parantaakseen energiatehokkuutta ja kestävyyttä. Retkikahvit nautittiin nuorisoseuran talolla, mikä tarjosi samalla mahdollisuuden keskustella kylän vireästä toiminnasta ja energiaratkaisuista.

6. Maaseudun monet kasvot – ennallistamista, vihreää teollisuutta sarkapukuineen

Maaseudun kehittämisestä Itä-Suomen kehittämisohjelman tiimoilta?

Maaseutu on monimuotoinen ja jatkuvasti kehittyvä alue, jossa yhdistyvät perinteet ja moderni innovaatio. Tämän päivän maaseudulla nähdään monia erilaisia kasvoja: luonnon ennallistaminen, vihreän teollisuuden kehittäminen ja kestävän kehityksen periaatteiden omaksuminen. Nämä kolme osa-aluetta – ennallistaminen, vihreä teollisuus ja kestävä kehitys – ovat keskeisiä tekijöitä maaseudun uudistumisessa ja tulevaisuuden rakentamisessa. Ne osoittavat, miten maaseutu voi sopeutua muutoksiin ja kehittyä tavalla, joka hyödyttää sekä luontoa että ihmisiä.

Sasta Oy:n tarina

Retkemme alkoi vierailulla Sasta Oy:lle, jossa saimme kuulla yrityksen kiehtovan syntytarinan. Sasta sai alkunsa nurmeslaisen miehen kekseliäisyydestä ja sinnikkyydestä. 1960-luvun alussa nuori mies halusi metsästysreissuilleen käytännöllisen ja mukavan eräpuvun – sitä, mitä nykyään kutsutaan innovaatioksi. Sasta suunnittelee ja valmistaa laadukkaita erä- ja retkeilyvaatteita, joissa otetaan huomioon ekologisuus, klassinen ulkonäkö ja pitkä käyttöikä.

Vihreä teollisuusalue

Seuraavaksi tutustuimme Nurmeksen kaupungin strategiseen hankkeeseen, vihreän teollisuuden alueeseen. Tämän hankkeen tavoitteena on vahvistaa bio- ja kiertotalouteen pohjautuvaa yritystoimintaa. Visiona on luoda puun ja kierrätysmateriaalien käyttöön pohjautuva teollinen ekosysteemi. Syksyllä 2018 alueelle avattiin uusi raakapuun raideterminaali ja yksityinen teollisuusraide. Tulevina vuosina alueelle on suunnitteilla muun muassa puun sivuvirtoja ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävää liiketoimintaa. Alueella toimii jo useita puunkorjuun, logistiikan, puuenergian ja maanrakennusalan yrityksiä. Vierailulla kuulemme kuvauksia alueen yrittäjistä, kehittämisestä ja visiosta sekä tutustumme raideterminaaliin. Alueen kierros toteutetaan bussilla.

Pasolan tila, Ylikylä

Ylikylän maatilakohteessa tutustuimme Pasolan tilaan, jota isännöivät MMM Hannu ja Niina Gröhn. Vaikka tila sijaitsee "keskellä metsää," Hannulle ja Niinalle on selvää, että vastuullinen toiminta ja megatrendien seuraaminen ovat nykyaikaiselle maidontuottajalle välttämättömiä.

Pasolan tilalla on keskitytty ilmastoystävällisiin hiiliviljelytoimenpiteisiin jo vuosia. Tämä on tehty muun muassa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa ja Valio Carbo -hiiliviljelijäkoulutusten pohjalta. Tilalle asennettiin aurinkopaneelit jo vuonna 2015, ja vuoden 2022 alusta lähtien tilalla on siirrytty turpeen käytöstä separoidun lannankuivajakeen käyttöön kuivikkeena.

Hannulla on vahva tausta tutkimusalalta; hän työskenteli 2000-luvun alkupuolella Helsingin yliopistolla erilaisissa tutkimushankkeissa, jotka liittyivät eläinten hyvinvointiin ja lypsykarjapihattojen emissioihin. Tämä kokemus on ollut arvokasta tilan kehittämisessä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa maidontuotantoa.

Pasolan tila on esimerkki siitä, miten perinteinen maatalous voi yhdistää modernit innovaatiot ja vastuulliset käytännöt, tarjoten samalla korkealaatuisia tuotteita ja säilyttäen ympäristön hyvinvoinnin.

Matkalla Saramojoelle ajoimme Museoviraston ja ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaaksi määrittelemän kylämaisemakokonaisuuden halki. Ylikylä on ollut asutettuna 1500-luvulta lähtien, ja alueella luonto ja kulttuurimaisema yhdistyvät kauniiksi järvikyläksi. Tässä maalauksellisessa maisemassa näemme, miten historiallinen maaseutu ja nykyaikaiset energiaratkaisut voivat kulkea käsi kädessä.

Saramojoki

Retken päätteeksi suuntasimme Saramojoen varrella sijaitsevalle Louhikosken voimalalle, jossa tutustuimme sen purku- ja joen kunnostushankkeeseen. Saramojoki sivujokineen on Pieliseen virtaavista joista kolmanneksi suurin, ja sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Saramojoki on yksi Itä-Suomen potentiaalisimmista virtavesikunnostuskohteista, tarjoten erinomaiset puitteet kalakannan hoitoon ja elvyttämiseen.

7. Luontoa ja kyläkinkereitä – Luontoretki Raesärkkien luonnonsuojelualueelle

Luontomatkailun mahdollisuudet ja kehittämiskohteet

Luontomatkailu tarjoaa valtavia mahdollisuuksia alueiden taloudellisen ja sosiaalisen elinvoimaisuuden parantamiseen. Tämän lisäksi se edistää ympäristötietoisuutta ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kehittämiskohteina ovat infrastruktuurin parantaminen, opasteiden ja palveluiden kehittäminen sekä kestävän matkailun periaatteiden noudattaminen. Nurmeksessa ja sen ympäristössä on käynnissä useita luontomatkailuhankkeita, jotka tähtäävät näihin tavoitteisiin.

Luontoretki Raesärkkien luonnonsuojelualueelle

Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde, joka tarjoaa erinomaiset puitteet luontomatkailulle kumpuilevassa harjumaisemassa. Alueen halki kulkeva retkeilyreitti noudattelee vanhaa kärrytietä ja pyöräuran pohjaa, ja taukopaikat ovat reitin varrella lyhyen välimatkan päässä toisistaan. Raesärkkien maisemat koostuvat kapeasta luode-kaakkosuuntaisesta harjujaksosta, levollisista soista, kirkkaista järvistä, joen mutkista ja vanhasta metsästä, jotka tarjoavat elinympäristön monipuoliselle lajistolle.

Luonnon Lumous ry ohjaajineen johdatti meidät aistipolkua pitkin AhvenValkeisen nuotiopaikalle, jossa nautimme retken päätteeksi nuotioeväistä ja alueen kauniista maisemista, joita on käyty ihailemassa vuosikymmenten ajan. Raesärkät on suosittu lähivirkistäytymiskohde, joka houkuttelee niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin.

Savikylän maamiesseuran talo

Paluumatkalla retkeltä Raesärkille vierailimme Savikylän maamiesseurantalolla. Tämä historiallinen rakennus toimii kyläläisten kokoontumispaikkana ja kulttuuritapahtumien keskuksena. Maamiesseurantalolla saamme kuulla lisää alueen historiasta ja nykyisistä kehityshankkeista, jotka tukevat paikallista yhteisöä ja matkailun kehittämistä. Tämä vierailu tarjoaa katsauksen siihen, miten yhteisöllisyys ja perinteet voivat yhdistyä nykyaikaisiin matkailupalveluihin.

8. Opin- ja elämänpolkuja – Rumon omavaraopistolla, Rasimäen evakkokylässä ja Riverian Valtimon metsäoppilaitoksella

Miten maaseudun koulutusmahdollisuudet turvataan käsityöammattien suhteen, kun virtuaaliopetus ei riitä?

Maaseudun koulutusmahdollisuudet käsityöammateissa ovat elintärkeitä alueen elinvoimaisuuden ja kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta. Virtuaaliopetus voi tarjota teoreettista tietoa ja joitain käytännön vinkkejä, mutta se ei riitä täysin kattamaan käsityöammattien oppimistarpeita, jotka vaativat käytännön harjoittelua ja henkilökohtaista ohjausta. Onko muita ratkaisuja kuin paikalliset oppimiskeskukset ja työpajat, mestari-kisällimalli ja liikkuvat kouluttajat?

Ammatillisen ja omaehtoisen koulutuksen merkitys maaseudulla

Koulutuksella on keskeinen rooli maaseudun kehityksessä tarjoten sekä ammatillisia taitoja että omaehtoista oppimista, jotka tukevat alueen elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Maaseudulla koulutus mahdollistaa paikallisten asukkaiden taitojen kehittämisen, luo uusia työmahdollisuuksia ja edistää yhteisöjen omavaraisuutta.

Omavaraopisto – käytännön polkuja kestävään elämään

Tutustuimme Omavaraopiston toimintaideaan, joka korostaa omavaraisuuden merkitystä ja kestävää elämää. Omavaraopisto, yhteistyössä Kainuun opiston kanssa, tarjoaa opintokokonaisuuden, joka perehdyttää opiskelijoita omavaraisuuteen. Opastuksen ohessa saimme maistaa puu-uunissa leivottua ruisleipää erilaisilla levitteillä, tuoreruokaa suoraan kasvimaalta sekä yrtti- tai pakuriteetä. Tämä koulutus tarjoaa käytännönläheisiä taitoja, jotka tukevat kestävää elämäntapaa ja vahvistavat yhteisöjen omavaraisuutta.

Rasimäen evakkokylä

Rasimäellä tutustuimme evakkokylän historiaan munkki Stefanoksen opastuksella. Pysähdyimme Erakkolan, Tulehmon ja evakkokylän tsasounan luona. Tämä opastus tarjosi syvällisen katsauksen alueen historiaan ja kulttuuriin, mikä on tärkeä osa omaehtoista oppimista ja yhteisön identiteetin vahvistamista.

Riverian Valtimon metsäoppilaitos

Riverian Valtimon yksikkö tarjoaa ammatillista koulutusta metsäalan eri tehtäviin. Oppilaitos kouluttaa monitoimikoneen ja metsäkoneen kuljettajia, metsäkoneasentajia sekä puutavara-auton kuljettajia nykyaikaisessa opetusympäristössä. Virtuaali- ja kenttäsimulaattorien käyttö tehostaa puunkorjuun opetusta, mahdollistaa opiskelijoiden harjoittelun määrällisen lisäämisen ja parantaa oppimisen laatua digitaalitekniikan tarjoaman palautteen avulla. Tämä koulutus on elintärkeä metsätalousalan osaamisen ja työllisyyden edistämisessä maaseudulla.

9. Hyvärilän kansainvälisen nuorisotoiminnan esittely

Hyvärilän nuorisokeskus on monipuolinen ja aktiivinen toimintaympäristö, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja toimintoihin. Hyvärilän kansainvälinen nuorisotoiminta avaa nuorille ovia uusiin kulttuureihin ja kokemuksiin, tukee heidän henkilökohtaista kehitystään ja rakentaa vahvempia yhteisöjä. Hyvärilän nuorisokeskus on yksi Suomen yhdeksästä valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta, ja se sijaitsee kauniilla paikalla Pielisen rannalla Nurmeksessa. Keskus tarjoaa monipuolisia palveluja ja toimintoja nuorille ja nuorisoryhmille ympäri vuoden.

Kansainvälinen nuorisotoiminta

Nuorisokeskus järjestää ja isännöi kansainvälisiä nuorisovaihtoja, joissa nuoret eri maista tapaavat, oppivat toisiltaan ja osallistuvat yhteisiin projekteihin. Vaihdot edistävät kulttuurien välistä ymmärrystä ja yhteistyötä.

Hyvärilä toimii vastaanottavana organisaationa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistyöntekijöille, jotka tulevat eri puolilta Eurooppaa osallistumaan keskuksen toimintaan ja tuomaan oman panoksensa paikallisyhteisöön.

Keskus järjestää erilaisia koulutuksia ja työpajoja, jotka keskittyvät nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen, kulttuurien väliseen oppimiseen ja kestävään kehitykseen. Näissä tilaisuuksissa nuoret voivat kehittää taitojaan ja tietämystään kansainvälisissä ympäristöissä.

Hyvärilä tekee yhteistyötä useiden kansainvälisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa, mikä mahdollistaa laajan yhteistyön ja tiedonvaihdon nuorisotyön parhaista käytännöistä.

Kv. nuoriso-ohjaaja Ekaterina Sysoeva esitteli Hyvärilän nuorisokeskusta ja kansainvälistä nuorisotoimintaa Hyvärilän Navetan auditoriossa.

Esittelyn jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus kysyä lisäkysymyksiä ja keskustella Ekaterina Sysoevan kanssa kansainvälisen nuorisotoiminnan mahdollisuuksista Hyvärilässä. Tämä tilaisuus tarjoaa kattavan kuvan siitä, miten Hyvärilä edistää nuorten kansainvälistä osallistumista ja oppimista.

10. Kolin kansallismaisemamme kestävä kehittäminen

Koe upea Koli syysväreissä

Tutustumme Kolin Seudun Kehittämisyhdistys ry:n toimintaan Monikäyttötalossa Ahmovaarassa. Retki tarjoaa kattavan kuvan siitä, mitä kansallismaisemassamme tapahtuu.

Alueen kehittämistyötä on tehty yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, joihin kuuluvat Lieksan kaupunki, Juuan kunta, paikalliset asukkaat, yrittäjät, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, alueen matkailijat ja ympäristönsuojelijat. Lieksan kaupunki ja Juuan kunta ovat yhdessä laatineet Koli-Ahmovaara osayleiskaavan sekä Kolin alueen strategisen yleiskaavan 2040+, joka tuli voimaan talvella 2023.

Kolin kylältä siirryimme Kolin huipuille. Opastettu Kolin huippujen kierros tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea Kolin kansallismaiseman kauneuden. Kävelyretki vie osallistujat Kolin kansallispuiston korkeimmille näköalapaikoille, Ukko-, Akka- ja Paha-Kolille. Retken aikana opas kertoi tarinoita Kolin historiasta, luonnosta ja kulttuurista, mukaan lukien taiteilijakarelianismista tämän päivän taiteilijoihin. Vierailu Luontokeskus Ukossa sisälsi opastetun kierroksen ja esityksen Kolin kansallispuistosta. Lounas Kolin Kylä Hotellissa. Lounaan jälkeen vierailu Kolin Veistospuistossa Kolin Kylällä.

11. Historian helmiä Lieksassa – Paaterin taiteilijakoti ja -kirkko Vuonislahdella ja Pielisen ulkomuseo

Kulttuuri elinvoiman lisääjänä ja kylän kehittämisen moottorina

Kulttuuri toimii merkittävänä elinvoiman lisääjänä ja kylän kehittämisen moottorina, tuoden yhteisöön uusia mahdollisuuksia ja vahvistaen paikallista identiteettiä. Vierailut taidekohteissa, paikallisissa puodeissa ja paikallismuseossa tarjoavat syvällisen katsauksen siihen, miten kulttuuri voi edistää yhteisön hyvinvointia ja kehitystä.

Eva Ryynäsen taiteilijakoti ja Paaterin kirkko

Opastettu vierailu Eva Ryynäsen taiteilijakodissa sekä Paaterin kirkossa avasi ikkunan taiteen maailmaan ja sen vaikutukseen paikallisyhteisössä. Eva Ryynäsen elämäntyö ja Paaterin kirkon ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja taide tarjoavat vierailijoille syvällisen kulttuurikokemuksen, joka rikastuttaa sekä mieltä että sielua.

Uusi kyläteatteri

Tutustuminen uuteen kyläteatteriin osoitti, kuinka paikalliset yritykset ja kulttuuritoimijat voivat yhdessä elävöittää kylää. Kyläteatteri tuo yhteen asukkaat ja vierailijat nauttimaan esityksistä ja yhteisöllisyydestä.

Vuonislahden Kyläyhdistyksen esittely ja kehityshankkeet

Kyläyhdistyksen esittely ja kyläkehityshankkeet korostavat yhteisöllisyyden merkitystä kylän elinvoiman ylläpitämisessä. Yhdistyksen aktiivinen toiminta ja erilaiset kehityshankkeet, kuten tapahtumat ja infrastruktuuriparannukset, ovat keskeisiä elementtejä kylän jatkuvassa kehityksessä ja elinvoiman lisäämisessä.

Kestikievari Herranniemessä

Vierailu Kestikievari Herranniemessä ja lounas kestikievarissa tarjosivat vierailijoille makuelämyksiä ja mahdollisuuden tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin. Kestikievari toimii paitsi ruokailupaikkana myös kohtaamispaikkana, jossa sekä paikalliset asukkaat että matkailijat voivat kohdata ja vaihtaa ajatuksia.

Pielisen ulkomuseo

Paluumatkalla vierailu Pielisen ulkomuseossa toi esiin Pielisen Karjalan ja erityisesti Lieksan ja Pielisjärven historian. Museon näyttelyt kertovat alueen menneisyydestä ja kulttuuriperinnöstä, ja museotoiminnan esittely sekä rahoituksen käsittely antavat ymmärryksen siitä, miten kulttuuriperintöä säilytetään ja kehitetään tuleville sukupolville.

Esittelijät kohteissa ja opas matkalle tulevat Lieksan kaupungilta, tarjoten asiantuntevaa tietoa ja syvällisiä näkemyksiä alueen kulttuurista ja kehityksestä.

12. Raja railona aukeaa – Retki Kainuun maakuntaan, Kuhmoon

Millaista on kanssakäyminen ja maaseudun kehittäminen itärajan tuntumassa ennen ja nyt?

Kanssakäyminen ja maaseudun kehittäminen itärajan tuntumassa ovat aina olleet monimuotoisia ja dynaamisia prosesseja, joissa raja on toiminut sekä esteenä että mahdollisuutena. Venäjän ja Suomen välinen raja on tuonut mukanaan monia erityispiirteitä, jotka ovat muokanneet alueen identiteettiä ja kehitystä. Kun elämää on kolmeen ilmansuuntaan, Itärajan tuntumassa eläminen on merkinnyt sopeutumista ja yhteistyötä idän, lännen ja paikallisen kulttuurin välillä. Rajan läheisyys on luonut monia ainutlaatuisia kulttuurisia ja taloudellisia vuorovaikutuksia, jotka ovat rikastuttaneet alueen elämää. Ennen rajojen tiukentumista kanssakäyminen Venäjän kanssa oli vilkasta, ja rajan yli kuljettiin niin kaupankäynnin kuin kulttuurivaihdon merkeissä. Muokkaako raja ja itä identiteettiä? Entä nyt kun raja on taas kiinni?

Rajan läheisyys on aina ollut keskeinen osa itärajan tuntumassa elävien ihmisten identiteettiä. Venäjän vaikutus on näkynyt niin kielessä, kulttuurissa kuin taloudessa. Nyt, kun raja on jälleen kiinni, tämä vuorovaikutus on katkennut, mikä on tuonut mukanaan uusia haasteita. Suljettu raja voi kuitenkin myös vahvistaa paikallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset keskittyvät entistä enemmän paikallisiin resursseihin ja yhteistyöhön. Miten haasteeseen vastataan?

Vierailu Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin keskuksessa

Käynti Juminkekossa tarjoaa syvällisen katsauksen karjalaiseen ja lähisukukansojen kulttuuriin. Keskus tallentaa ja esittelee Vienan, Aunuksen, Vepsän ja Inkerinmaan kulttuuria valokuvin ja äänittein. Tämä vierailu auttoi ymmärtämään, miten raja ja sen yli tapahtuva kanssakäyminen ovat muokanneet alueen kulttuuria.

Tulevaisuuden maalaisjärki -hanke

Tulevaisuuden maalaisjärki -hanke on Elävä Kainuu Leaderin ja Oulujärvi Leaderin yhteishanke, joka keskittyy Kainuun maakunnan ja Vaalan kunnan maaseutualueiden palvelutarpeisiin ja saatavuushaasteisiin. Hanke pyrkii kehittämään tulevaisuuden palvelumalleja ja ratkomaan nykyajan ongelmia yhteistyön ja kumppanuuksien kautta. Hankkeessa painotetaan erityisesti Älykäs kylä -toimintamallia, joka edistää paikallisten yhteisöjen osallistamista ja ennakointia. Esittely Kaleva Hotellissa. Lounas Kalevala-hotellissa.

Vierailu Talvisotamuseossa

Vierailu Talvisotamuseossa tarjosi mahdollisuuden syventyä sotahistorian eri teemoihin, kuten evakkoihin, rintamahuoltoon ja elämään sodan jälkeen. Näyttely esittelee myös rauhan solmimisen jälkeistä aikaa, jolloin rajan merkitys ja sen vaikutukset näkyivät konkreettisesti alueen elämässä.

13. Historiaa ja uudistuvaa nykykarjalaista elämänmenoa Bomballa ja Nurmeksessa

Matkailun kehittämisen haasteet

Matkailun kehittäminen vaatii monenlaisia resursseja ja strategista suunnittelua. Yksi suurimmista haasteista on infrastruktuurin parantaminen ja ylläpitäminen, jotta matkailijat voivat helposti saavuttaa kohteet ja nauttia vierailustaan. Toinen haaste on monipuolisten ja houkuttelevien palveluiden ja aktiviteettien tarjoaminen eri matkailijaryhmille. Lisäksi kestävän matkailun edistäminen on tärkeää, jotta alueen luonnon ja kulttuuriperinnön säilyminen voidaan turvata tuleville sukupolville.

Bomban talo ja karjalaiskylä tänään

Bomban karjalaistyylinen hirsitalo ja tsasouna ovat ihastuttaneet matkailijoita ympäri maailmaa. Alueen historia ulottuu syvälle karjalaiseen kulttuuriperintöön, ja se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua perinteiseen karjalaiseen elämänmenoon. Oppaamme kertoi Bomban alueen historiasta ja nykykarjalaisesta elämänmenosta Nurmeksessa, tuoden esiin kuinka menneisyys ja nykypäivä kietoutuvat yhteen. Vierailijat pääsivät kokemaan sekä historialliset rakennukset että uudistuvan karjalaisen kulttuurin, joka elää ja kehittyy jatkuvasti. Tutustuimme myös Ylä- Karjalan Käsityöläisten puotiin Bomban talolla, jossa vierailijat tutustuivat paikallisiin käsitöihin käsityöläisten myymälässä, mikä tarjoaa lisää näkemyksiä arvopohjaisesta ja kestävästä yrittäjyydestä.

14. Kasvun kipinöitä – teknologiaa ja humanismia Pohjois-Savolaisittain

Kuopio–Iisalmi–Rautavaara–Nurmes

Millaista on tulevaisuuden maatalousopetus, voidaanko lehmä korvata?

Retki tarjosi kokonaisvaltaisen katsauksen siihen, miten modernit opetusympäristöt ja teknologian hyödyntäminen voivat rikastuttaa oppimista ja tukea nuorten kehitystä. Teknologian avulla oppiminen on entistä tehokkaampaa ja monipuolisempaa, ja kansainvälisyyskasvatus valmistaa nuoria kohtaamaan globaalin maailman haasteet. Mutta miten käy lehmän? Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa oppilaiden tutustumisen eläinten hyvinvointiin ja modernin navetan toimintaan turvallisesti ja tehokkaasti.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Iisalmi

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua moderniin bioturvalliseen navettaan. Bioturvallisuuden takaamiseksi vierailu toteutetaan valvomon ja teknisten tilojen kautta, jotka tarjoavat näkymän eläintilojen live-kuvaan uusimpien teknologioiden avulla.

Ohjelma:

  • juna saapuu Kuopioon klo 12.29. Bussi Iisalmeen lähtee Kuopion Matkakeskukselta n. klo 12:50.
  • klo 14:00 vieraat vastaanottaa koulutuspäällikkö Arto Tikkanen Taitotalon edessä.
  • klo 14:05-14:20 YSAOn toiminnan esittely, talo tarjoaa kahvin/teen+ suolaisen/makean kahvileivän 
  • klo 14:20-15:00 tutustuminen älynavettaan, esittelystä vastaa opetusmaatilojen työnjohtaja ammatinohjaajien kanssa.
  • klo 15:00 lähtö Nurmekseen (retkieväät mukaan)

Retkiaikataulu

Retkibussi lähtee Kuopion matkakeskuksesta n. klo 12.50, jolloin klo 12:29 junalla saapuvat ehtivät kyytiin. Mahdolliset junan viivästykset huomioidaan lähtöaikataulussa. 

Retkeen liittyvät kahvit ja retkieväs ovat maksuttomat, kiitos YSAO / Tarmo Voutilainen. 

Paluu 28.9. Maaseutuparlamentin päätöstapahtuman jälkeen.