Opintoretket – koe ja oivalla
Maaseutuparlamentin opintoretket järjestetään torstaina 26.9.2024. Retket järjestävät yhteistyössä Pikes, Äksyt Ämmät ja kaikki, jotka avaavat oman kylänsä, yrityksensä ja paikkansa ovet meille kaikille.
Retkien minimiosallistujamäärä on 16 hlö ja maksimi 45 hlö. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Retki-ilmoittautuminen sulkeutuu 31.8.2024.
Idearetket – Maaseutuparlamentti 2024
Tutustu idearetkiin ja varaa paikkasi retkelle tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä.
1. Rinnakkain uutta ja vanhaa: Vanhan kauppalan menneisyys ja tulevaisuus
2. Valtimon identiteettiä etsimässä: Murtovaaran kruununmetsätorppa ja Valtimon Puukoulun museo
4. Naisyrittäjyyden haasteet ja onnistumiset Idän kehräämöllä ja Äksyillä Ämmillä Nurmeksessa
5. Elävät kylät ja uudet energiaratkaisut – vierailu Lipinlahden ja Höljäkän kylissä
6. Maaseudun monet kasvot – ennallistamista, vihreää teollisuutta sarkapukuineen
7. Luontoa ja kyläkinkereitä – Luontoretki Raesärkkien luonnonsuojelualueelle
9. Hyvärilän kansainvälisen nuorisotoiminnan esittely
10. Kolin kansallismaisemamme kestävä kehittäminen
12. Raja railona aukeaa – Retki Kainuun maakuntaan, Kuhmoon
13. Historiaa ja uudistuvaa nykykarjalaista elämänmenoa Bomballa ja Nurmeksessa
14. Kasvun kipinöitä – teknologiaa ja humanismia Pohjois-savolaisittain
15. Tahkon tähdet – yhteistyön taikaa?
17. Valtatie 6 etelästä pohjoiseen – kolmen ilmansuunnan maakunnassa
1. Rinnakkain uutta ja vanhaa: Vanhan kauppalan menneisyys ja tulevaisuus
Nurmeksen tarina: vanhasta kauppalasta nykypäivään
Nurmes on kaupunki, joka yhdistää rikkaan historian ja nykypäivän kehityksen. Vuonna 1876 perustettu Vanha kauppala on kehittynyt merkittäväksi kulttuurikeskukseksi.
Nykyään Nurmes tunnetaan erityisesti Puu-Nurmeksen historiallisista rakennuksista ja kulttuuriperinnöstä. Kaupunki panostaa erityisesti infrastruktuurin parantamiseen, matkailun edistämiseen ja paikallisen elinkeinoelämän tukemiseen.
Puu-Nurmeksen ja Vanhan kauppalan kierros
Kierroksella tutustumme Nurmeksen keskustan "Vanhaan kauppalaan" sekä Puu-Nurmeksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen. Alueella on suojeltu asemakaava, jonka Venäjän tsaari vahvisti vuonna 1897. Retken aikana kerromme alueen historiasta, rakennuksista, käsityöläisistä ja nykypäivästä. Kävelykierroksella vierailemme Kötsin Museolla, Vanhan kauppalan vanhimmassa asuin- ja liikerakennuksessa, sekä Höyryveturitallilla, jossa on veturinäyttelyn opastus. Kävelykierros päättyy retkikahvin merkeissä vuoden 2023 maakunnalliseksi remontointikohteeksi valitulle Kauppalan talolle. Samalla kuulemme mukaansatempaavan historiakatsauksen, ja käymme keskustelua alueen tulevaisuudennäkymistä. Retki päättyy ostosmahdollisuuteen Vanhan kauppalan puodeissa.
Retken kesto 4 h
Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.
Retkellä liikutaan jalkaisin.
2. Valtimon identiteettiä etsimässä: Murtovaaran kruununmetsätorppa ja Valtimon Puukoulun museo
Kunnasta Valtimon pitäjäksi – Mikä muuttuu, ja miten se vaikuttaa ihmisten identiteettiin ja alueen elinvoimaan?
Valtimon muuttuminen kunnaksi ja edelleen pitäjäksi on merkittävä muutos, joka vaikuttaa sekä alueen identiteettiin että elinvoimaan. Kun Valtimo muuttui osaksi suurempaa hallinnollista yksikköä, paikallisen identiteetin säilyttäminen ja vahvistaminen tuli entistä tärkeämmäksi. Tämä muutos on voinut lisätä yhteisöllisyyttä, kun asukkaat ovat ryhtyneet aktiivisemmin edistämään omaa kyläänsä ja sen erityispiirteitä. Alueen elinvoima voi parantua, kun paikalliset toimijat keskittyvät kylän omiin vahvuuksiin ja kehittävät niitä entisestään.
Murtovaaran talomuseo: Kurkistus menneisyyteen ja elävään perinteeseen
Murtovaaran talomuseo tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa aikaan, jolloin suuri osa Itä-Suomen asukkaista asui pitkien korpitaivalten takana. Luonnonsuojelualueen reunamilla sijaitseva museo säilyttää perinteet elävänä: museon pihapiiriin ei edelleenkään ajeta autolla, vaan matka taittuu puolen kilometrin kävelyllä loivan vaaran päälle. Matkan varrella voi aistia tuoreiden havujen ja emännän pyykkitulien tuoksut, jotka johdattelevat kävijät menneisyyden tunnelmiin.
Murtovaaran historiasta ja rakennusperinteestä kertoo Wilma Klippel, joka pyörittää kesäisin museotoimintaa sekä hoitaa perinneympäristöä ja rakennuksien ylläpitoremontit. Kahvit nautitaan tunnelmallisessa pirtissä, jossa suurten savotoiden aikaan yöpyi isäntäväen lisäksi kymmeniä metsätyöntekijöitä. Murtovaarassa perinteet elävät ja kertovat tarinaa alueen menneisyydestä ja elämästä syrjäseuduilla.
Valtimon kirkonkylä: Puukoulun näyttelyt ja kylätutkimus
Paluumatkalla tutustumme Valtimon kirkonkylässä Puukoulun näyttelyihin. Tämä kaupungin omistama ja Valtimon kotiseutuyhdistyksen hoitama kesäinen kohtaamispaikka tarjoaa näyttely- ja kokoontumistiloja sekä kesäkahvilan. Puukoulun veistoluokassa on esillä Kimmo Kirveksen valokuvanäyttely, joka esittelee Sivakan ja Rasinmäen asutuskylien elämää. Lisäksi professori emeritus Pertti Rannikko valottaa Itä-Suomen yliopiston tekemää 50-vuotista kylätutkimusta, joka korostaa osuustoiminnan merkitystä syrjäseutujen elämässä.
Hirsiseinäisessä museossa näemme, kuinka tärkeä rooli osuustoiminnalla on ollut syrjäseutujen elämässä. Valtimo, joka toimi pienenä kuntana vuosina 1910–2020, tarvitsi aktiivisia asukkaita menestyäkseen. Museossa on omat huoneensa koululle, Martoille ja Valtimon VPK:lle, jotka kaikki ovat olleet tärkeitä yhteisön elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Näyttelyt korostavat, kuinka paikallinen toiminta ja yhteisöllisyys ovat aina olleet kylien kehityksen keskiössä.
Retken kesto 4 h
Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.
3. Uutta energiaa maatiloilla ja Karhunpään kylällä: Sukupolvenvaihdos yrityksissä ja yhdistyksissä – ilot, haasteet ja uudet toimintatavat
Kehityksen ja toiminnan jatkumisen turvaaminen maaseudulla
Sukupolvenvaihdos on merkittävä tapahtuma sekä yrityksissä että yhdistyksissä. Astuessaan remmiin uusi sukupolvi tuo mukanaan uusia näkemyksiä ja toimintatapoja, mikä voi tuoda virkistäviä muutoksia ja innovaatioita. Toisaalta sukupolvenvaihdos voi myös aiheuttaa haasteita, kuten johtamisen siirtymiseen liittyvät jännitteet, erilaisten työtapojen yhteensovittaminen ja pitkäaikaisen osaamisen siirtyminen. Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua ja avoimuutta muutoksille.
Timosen luomumaatila Valtimolla
Luomutilan traktorin puikoista ja talikon varresta löytyy energinen nuori nainen. Tervetuloa kuulemaan Katjan tarina ja tutustumaan hänen tilaansa!
Timosen luomumaatila on emolehmätila, jonka kaikki vasikat kasvatetaan, joko teuraaksi tai emoiksi. Tilalla on tehty suoramyyntiä jo yli 10 vuotta. Kesät eläimet ovat laitumilla, joita on yli 20 hehtaaria, ja talvisin ulkoillaan tarhassa navetan vieressä.
Timosen maatilalla sukupolvenvaihdos on tuonut mukanaan uusia tuulia, kun energinen nainen, Katja, tarttui ohjaksiin. Katjan tarina ja hänen tilansa toiminta ovat esimerkkejä siitä, miten sukupolvenvaihdos voi tuoda mukanaan uusia näkökulmia ja innostusta.
Majatalo Laitalan Lomat Karhunpäässä
Laitalan Lomissa saamme kuulla luomukauran viljelystä ja yrittäjien tarinan matkailutilan kehittämisestä. Laitalan Lomat on osa palkittua Majatalosta majataloon -retkien tuoteperhettä, jota markkinoidaan niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Tällä retkellä nautimme kahvit majatalossa ja kuulemme, miten sukupolvenvaihdos on vaikuttanut tilan toimintaan ja kehitykseen.
Karhunpään kylä
Paluumatkalla vierailemme Karhunpään kylätalolla, joka on entinen maamiesseuran talo. Tämä rakennus on kunnostettu Vaara-Karjalan Leaderin myöntämän hanketuen avulla ja talkoovoimin, mikä korostaa yhteisöllisyyden merkitystä kylän kehittämisessä.
Karhunpään kyläyhdistys ry esittelee taloa ja sen toimintaa sekä puheenjohtajien mestari-kisällimallia, joka on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi varmistaa toiminnan jatkuvuus ja osaamisen siirtyminen eteenpäin. Tämä vierailu tarjoaa oivan esimerkin siitä, miten kylien kehittäminen voi hyötyä sukupolvenvaihdoksesta ja uudistumisesta.
Retken kesto 4 h
Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.
4. Naisyrittäjyyden haasteet ja onnistumiset Idän kehräämöllä ja Äksyillä Ämmillä Nurmeksessa
Naisyrittäjyys tuo mukanaan omat ainutlaatuiset näkökulmansa ja vahvuutensa. Idän kehräämön ja Äksyjen Ämmien kaltaiset yritykset osoittavat, että sukupuolella ei ole esteitä menestyksekkäälle yrittäjyydelle. Naiset voivat tuoda yritystoimintaan erilaisia näkökulmia, kuten huomion kiinnittämisen eettisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Vaikka yrittäjyyden haasteet voivat olla erilaisia sukupuolen mukaan, naisyrittäjät näyttävät, että määrätietoisuus ja innovatiivisuus ovat avaintekijöitä menestyksessä.
Arvopohjaisesta yrittäjyydestä kannattavaa liiketoimintaa
Arvopohjainen yrittäjyys voi olla perusta kannattavalle
liiketoiminnalle, kun yrityksen toiminta ja tuotteet pohjautuvat
kestävään kehitykseen ja yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen. Idän
kehräämö Oy ja Äksyt Ämmät Oy ovat erinomaisia esimerkkejä tästä.
Retkellä kuulet miten Äksyt Ämmät tuotteistaa kestävää matkailua
maailmalle sekä miten rakennetaan vastuullinen yritysverkosto ja
tuotetaan vastuullisia matkailutuotteita.
Lampaan villasta villasukkaan. Vierailu Idän kehräämöllä
Vuonna 2021 perustettu yritys keskittyy itäsuomalaisen villan kehruuseen ja kasvivärjäykseen, ja sen toiminta on vahvasti sidoksissa paikallisiin raaka-aineisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Kehräämö kehittää erikoislankoja ja löytää käyttömahdollisuuksia hävikkivillalle, mikä minimoi materiaalihukkaa ja edistää ympäristöystävällisyyttä. Näin yritys luo arvoa paitsi taloudellisesti myös ekologisesti ja sosiaalisesti.
Kehräämökierroksella vieraat pääsevät näkemään, kuinka moderni pienkehräämö toimii, sekä oppimaan suomalaista villaa koskevista innovaatioista ja biovärien käytön mahdollisuuksista teollisuudessa. Kierroksen päätteeksi on mahdollisuus tehdä ostoksia kehräämöpuodilla.
Retken kesto 3 h
Kävely-/pyöräilyretki lähtee klo 14 Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta ja palaa n. klo 17.
5. Elävät kylät ja uudet energiaratkaisut – vierailu Lipinlahden ja Höljäkän kylissä
Elävät kylät ovat yhteisöjä, jotka kukoistavat aktiivisen toiminnan ja innovatiivisten ratkaisujen ansiosta. Nykyään monet kylät hyödyntävät uusia energiaratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuutta ja edistävät kestävää kehitystä. Lipinlahden ja Höljäkän kylät ovat esimerkkejä tällaisista yhteisöistä, joissa yhdistyvät perinteet ja modernit teknologiat luoden elinvoimaisia ja kestäviä yhteisöjä.
Uudet energiaratkaisut, kuten maalämpö ja aurinkopaneelit, auttavat kylien rakennuksia toimimaan energiatehokkaasti ja omavaraisesti, samalla kun ne säilyttävät kulttuuriperintönsä ja yhteisöllisyytensä. Näiden kylien tarinat inspiroivat ja osoittavat, että kestävät energiaratkaisut ja aktiivinen yhteisötoiminta ovat avainasemassa elinvoimaisten kylien luomisessa, mutta voidaanko sillä vaikuttaa myös syrjäytymiseen ja yksin jäämiseen, arjessa avustamiseen?
Lipinlahden kohteet: Haikolan talo ja kylän nuoriseuratalo Tuohuspirtti
Haikolan talo on ollut Lipinlahden keskeinen kohtaamispaikka vuosikymmenten ajan. Talo toimi kansanopistona vuosina 1942–2005, minkä jälkeen kannatusyhdistys kunnosti sen nykyaikaiseksi kokoontumistilaksi leader-hankkeiden avulla. Haikolan talossa järjestetään kokouksia, perhejuhlia ja kulttuuritapahtumia.
Talo on myös edelläkävijä uusien energiaratkaisujen hyödyntämisessä. Vuonna 2013 taloon asennettiin maalämpöjärjestelmä, ja vuonna 2017 katolle lisättiin aurinkopaneelit. Aurinkopaneelien tuottama sähkö varastoidaan litiumakkuihin, mikä tekee talosta sähkön omavaraisuuden edelläkävijän. Omavaraisuusaste on 10 %, joka riittää hyvin tilaussaunan ja kesäisen aittamajoituksen energiakulutukseen. Aurinkopaneelit ja litiumioniakut parantavat sähköntuotannon tehokkuutta erityisesti iltakäytössä.
Tuohuspirtti on toinen Lipinlahden tärkeä kokoontumispaikka. Tämä nuorisoseuratalo on paikallisen yhteisön keskus, jossa järjestetään tapahtumia ja kokouksia. Talon kunnostus- ja energiaratkaisut ovat keskeisiä sen toiminnassa, ja vierailijat saavat kuulla lisää näistä ratkaisuista talolla järjestettävissä esittelyissä. Lipinlahden nuorisoseura ry on palkittu valtakunnallisena vuoden nuorisoseurana v. 2022.
Höljäkän kylä
Höljäkän kylä sijaitsee Pielisen itärannalla, Nurmeksen ja Lieksan rajalla. Kylän keskustaajama on Höljäkän rautatieaseman tuntumassa, missä sijaitsevat kylätoiminnan keskukset, kuten nuorisoseurantalo, Höljäkkä Areena -ulkoilmateatteri, uimaranta ja urheilukenttä. Kylässä on myös kansainvälistä vientiä harjoittava teollisuuslaitos Scanpole Oy, joka on erikoistunut puupylväiden tuotantoon. Höljäkän kylä tunnetaan monista kylätapahtumista ja aktiivisesta kylätoiminnasta, joka on huomioitu ja kylä on palkittu maakunnallisena vuoden kylänä.
Nuorisoseurantalo on Höljäkän kylän keskus, jossa järjestetään monenlaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Vierailijat saavat esittelyn kylästä sekä talon kunnostus- ja energiaratkaisuista. Talo hyödyntää uusia energiaratkaisuja parantaakseen energiatehokkuutta ja kestävyyttä. Retkikahvit nautitaan nuorisoseuran talolla, mikä tarjoaa samalla mahdollisuuden keskustella kylän vireästä toiminnasta ja energiaratkaisuista.
Retken kesto 4 h
Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.
6. Maaseudun monet kasvot – ennallistamista, vihreää teollisuutta sarkapukuineen
Maaseudun kehittämisestä Itä-Suomen kehittämisohjelman tiimoilta?
Maaseutu on monimuotoinen ja jatkuvasti kehittyvä alue, jossa yhdistyvät perinteet ja moderni innovaatio. Tämän päivän maaseudulla nähdään monia erilaisia kasvoja: luonnon ennallistaminen, vihreän teollisuuden kehittäminen ja kestävän kehityksen periaatteiden omaksuminen. Nämä kolme osa-aluetta – ennallistaminen, vihreä teollisuus ja kestävä kehitys – ovat keskeisiä tekijöitä maaseudun uudistumisessa ja tulevaisuuden rakentamisessa. Ne osoittavat, miten maaseutu voi sopeutua muutoksiin ja kehittyä tavalla, joka hyödyttää sekä luontoa että ihmisiä.
Sasta Oy:n tarina
Retkemme alkaa vierailulla Sasta Oy:lle, jossa saamme kuulla yrityksen kiehtovan syntytarinan. Sasta sai alkunsa nurmeslaisen miehen kekseliäisyydestä ja sinnikkyydestä. 1960-luvun alussa nuori mies halusi metsästysreissuilleen käytännöllisen ja mukavan eräpuvun – sitä, mitä nykyään kutsutaan innovaatioksi. Sasta suunnittelee ja valmistaa laadukkaita erä- ja retkeilyvaatteita, joissa otetaan huomioon ekologisuus, klassinen ulkonäkö ja pitkä käyttöikä.
Vihreä teollisuusalue
Seuraavaksi tutustumme Nurmeksen kaupungin strategiseen hankkeeseen, vihreän teollisuuden alueeseen. Tämän hankkeen tavoitteena on vahvistaa bio- ja kiertotalouteen pohjautuvaa yritystoimintaa. Visiona on luoda puun ja kierrätysmateriaalien käyttöön pohjautuva teollinen ekosysteemi. Syksyllä 2018 alueelle avattiin uusi raakapuun raideterminaali ja yksityinen teollisuusraide. Tulevina vuosina alueelle on suunnitteilla muun muassa puun sivuvirtoja ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävää liiketoimintaa. Alueella toimii jo useita puunkorjuun, logistiikan, puuenergian ja maanrakennusalan yrityksiä. Vierailulla kuulemme kuvauksia alueen yrittäjistä, kehittämisestä ja visiosta sekä tutustumme raideterminaaliin. Alueen kierros toteutetaan bussilla.
Pasolan tila, Ylikylä
Ylikylän maatilakohteessa tutustumme Pasolan tilaan, jota isännöivät MMM Hannu ja Niina Gröhn. Vaikka tila sijaitsee "keskellä metsää," Hannulle ja Niinalle on selvää, että vastuullinen toiminta ja megatrendien seuraaminen ovat nykyaikaiselle maidontuottajalle välttämättömiä.
Pasolan tilalla on keskitytty ilmastoystävällisiin hiiliviljelytoimenpiteisiin jo vuosia. Tämä on tehty muun muassa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa ja Valio Carbo -hiiliviljelijäkoulutusten pohjalta. Tilalle asennettiin aurinkopaneelit jo vuonna 2015, ja vuoden 2022 alusta lähtien tilalla on siirrytty turpeen käytöstä separoidun lannankuivajakeen käyttöön kuivikkeena.
Hannulla on vahva tausta tutkimusalalta; hän työskenteli 2000-luvun alkupuolella Helsingin yliopistolla erilaisissa tutkimushankkeissa, jotka liittyivät eläinten hyvinvointiin ja lypsykarjapihattojen emissioihin. Tämä kokemus on ollut arvokasta tilan kehittämisessä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa maidontuotantoa.
Pasolan tila on esimerkki siitä, miten perinteinen maatalous voi yhdistää modernit innovaatiot ja vastuulliset käytännöt, tarjoten samalla korkealaatuisia tuotteita ja säilyttäen ympäristön hyvinvoinnin.
Matkalla Saramojoelle ajamme Museoviraston ja ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaaksi määrittelemän kylämaisemakokonaisuuden halki. Ylikylä on ollut asutettuna 1500-luvulta lähtien, ja alueella luonto ja kulttuurimaisema yhdistyvät kauniiksi järvikyläksi. Tässä maalauksellisessa maisemassa näemme, miten historiallinen maaseutu ja nykyaikaiset energiaratkaisut voivat kulkea käsi kädessä.
Saramojoki
Retken päätteeksi suuntaamme Saramojoen varrella sijaitsevalle Louhikosken voimalalle, jossa tutustumme sen purku- ja joen kunnostushankkeeseen. Saramojoki sivujokineen on Pieliseen virtaavista joista kolmanneksi suurin, ja sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Saramojoki on yksi Itä-Suomen potentiaalisimmista virtavesikunnostuskohteista, tarjoten erinomaiset puitteet kalakannan hoitoon ja elvyttämiseen.
Retken kesto 4 h
Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.
7. Luontoa ja kyläkinkereitä – Luontoretki Raesärkkien luonnonsuojelualueelle
Luontomatkailun mahdollisuudet ja kehittämiskohteet
Luontomatkailu tarjoaa valtavia mahdollisuuksia alueiden taloudellisen ja sosiaalisen elinvoimaisuuden parantamiseen. Tämän lisäksi se edistää ympäristötietoisuutta ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kehittämiskohteina ovat infrastruktuurin parantaminen, opasteiden ja palveluiden kehittäminen sekä kestävän matkailun periaatteiden noudattaminen. Nurmeksessa ja sen ympäristössä on käynnissä useita luontomatkailuhankkeita, jotka tähtäävät näihin tavoitteisiin.
Luontoretki Raesärkkien luonnonsuojelualueelle
Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde, joka tarjoaa erinomaiset puitteet luontomatkailulle kumpuilevassa harjumaisemassa. Alueen halki kulkeva retkeilyreitti noudattelee vanhaa kärrytietä ja pyöräuran pohjaa, ja taukopaikat ovat reitin varrella lyhyen välimatkan päässä toisistaan. Raesärkkien maisemat koostuvat kapeasta luode-kaakkosuuntaisesta harjujaksosta, levollisista soista, kirkkaista järvistä, joen mutkista ja vanhasta metsästä, jotka tarjoavat elinympäristön monipuoliselle lajistolle.
Luonnon Lumous ry ohjaajineen johdattaa meidät aistipolkua pitkin
AhvenValkeisen nuotiopaikalle, jossa nautimme retken päätteeksi
nuotioeväistä ja alueen kauniista maisemista, joita on käyty ihailemassa
vuosikymmenten ajan. Raesärkät on suosittu lähivirkistäytymiskohde,
joka houkuttelee niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin.
Savikylän maamiesseuran talo
Paluumatkalla retkeltä Raesärkille vierailemme Savikylän
maamiesseurantalolla. Tämä historiallinen rakennus toimii kyläläisten
kokoontumispaikkana ja kulttuuritapahtumien keskuksena.
Maamiesseurantalolla saamme kuulla lisää alueen historiasta ja
nykyisistä kehityshankkeista, jotka tukevat paikallista yhteisöä ja
matkailun kehittämistä. Tämä vierailu tarjoaa katsauksen siihen, miten
yhteisöllisyys ja perinteet voivat yhdistyä nykyaikaisiin
matkailupalveluihin.
Retken kesto 4 h
Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.
8. Opin- ja elämänpolkuja – Rumon omavaraopistolla, Rasimäen evakkokylässä ja Riverian Valtimon metsäoppilaitoksella
Miten maaseudun koulutusmahdollisuudet turvataan käsityöammattien suhteen, kun virtuaaliopetus ei riitä?
Maaseudun koulutusmahdollisuudet käsityöammateissa ovat elintärkeitä alueen elinvoimaisuuden ja kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta. Virtuaaliopetus voi tarjota teoreettista tietoa ja joitain käytännön vinkkejä, mutta se ei riitä täysin kattamaan käsityöammattien oppimistarpeita, jotka vaativat käytännön harjoittelua ja henkilökohtaista ohjausta. Onko muita ratkaisuja kuin paikalliset oppimiskeskukset ja työpajat, mestari-kisällimalli ja liikkuvat kouluttajat?
Ammatillisen ja omaehtoisen koulutuksen merkitys maaseudulla
Koulutuksella on keskeinen rooli maaseudun kehityksessä tarjoten sekä ammatillisia taitoja että omaehtoista oppimista, jotka tukevat alueen elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Maaseudulla koulutus mahdollistaa paikallisten asukkaiden taitojen kehittämisen, luo uusia työmahdollisuuksia ja edistää yhteisöjen omavaraisuutta.
Omavaraopisto – käytännön polkuja kestävään elämään
Tutustumme Omavaraopiston toimintaideaan, joka korostaa
omavaraisuuden merkitystä ja kestävää elämää. Omavaraopisto,
yhteistyössä Kainuun opiston kanssa, tarjoaa opintokokonaisuuden, joka
perehdyttää opiskelijoita omavaraisuuteen. Opastuksen ohessa saamme
maistaa puu-uunissa leivottua ruisleipää erilaisilla levitteillä,
tuoreruokaa suoraan kasvimaalta sekä yrtti- tai pakuriteetä. Tämä
koulutus tarjoaa käytännönläheisiä taitoja, jotka tukevat kestävää
elämäntapaa ja vahvistavat yhteisöjen omavaraisuutta.
Rasimäen evakkokylä
Rasimäellä tutustumme evakkokylän historiaan munkki Stefanoksen
opastuksella. Pysähdymme Erakkolan, Tulehmon ja evakkokylän tsasounan
luona. Tämä opastus tarjoaa syvällisen katsauksen alueen historiaan ja
kulttuuriin, mikä on tärkeä osa omaehtoista oppimista ja yhteisön
identiteetin vahvistamista.
Riverian Valtimon metsäoppilaitos
Riverian Valtimon yksikkö tarjoaa ammatillista koulutusta metsäalan eri tehtäviin. Oppilaitos kouluttaa monitoimikoneen ja metsäkoneen kuljettajia, metsäkoneasentajia sekä puutavara-auton kuljettajia nykyaikaisessa opetusympäristössä. Virtuaali- ja kenttäsimulaattorien käyttö tehostaa puunkorjuun opetusta, mahdollistaa opiskelijoiden harjoittelun määrällisen lisäämisen ja parantaa oppimisen laatua digitaalitekniikan tarjoaman palautteen avulla. Tämä koulutus on elintärkeä metsätalousalan osaamisen ja työllisyyden edistämisessä maaseudulla.
Retken kesto 4 h
Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.
9. Hyvärilän kansainvälisen nuorisotoiminnan esittely
Hyvärilän nuorisokeskus on monipuolinen ja aktiivinen toimintaympäristö, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja toimintoihin. Hyvärilän kansainvälinen nuorisotoiminta avaa nuorille ovia uusiin kulttuureihin ja kokemuksiin, tukee heidän henkilökohtaista kehitystään ja rakentaa vahvempia yhteisöjä. Hyvärilän nuorisokeskus on yksi Suomen yhdeksästä valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta, ja se sijaitsee kauniilla paikalla Pielisen rannalla Nurmeksessa. Keskus tarjoaa monipuolisia palveluja ja toimintoja nuorille ja nuorisoryhmille ympäri vuoden.
Kansainvälinen nuorisotoiminta
Nuorisokeskus järjestää ja isännöi kansainvälisiä nuorisovaihtoja, joissa nuoret eri maista tapaavat, oppivat toisiltaan ja osallistuvat yhteisiin projekteihin. Vaihdot edistävät kulttuurien välistä ymmärrystä ja yhteistyötä.
Hyvärilä toimii vastaanottavana organisaationa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistyöntekijöille, jotka tulevat eri puolilta Eurooppaa osallistumaan keskuksen toimintaan ja tuomaan oman panoksensa paikallisyhteisöön.
Keskus järjestää erilaisia koulutuksia ja työpajoja, jotka keskittyvät nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen, kulttuurien väliseen oppimiseen ja kestävään kehitykseen. Näissä tilaisuuksissa nuoret voivat kehittää taitojaan ja tietämystään kansainvälisissä ympäristöissä.
Hyvärilä tekee yhteistyötä useiden kansainvälisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa, mikä mahdollistaa laajan yhteistyön ja tiedonvaihdon nuorisotyön parhaista käytännöistä.
Kv. nuoriso-ohjaaja Ekaterina Sysoeva esittelee Hyvärilän nuorisokeskusta ja kansainvälistä nuorisotoimintaa klo 10:00 alkaen Hyvärilän Navetan auditoriossa.
Esittelyn jälkeen osallistujilla on mahdollisuus kysyä lisäkysymyksiä ja keskustella Ekaterina Sysoevan kanssa kansainvälisen nuorisotoiminnan mahdollisuuksista Hyvärilässä. Tämä tilaisuus tarjoaa kattavan kuvan siitä, miten Hyvärilä edistää nuorten kansainvälistä osallistumista ja oppimista.
10. Kolin kansallismaisemamme kestävä kehittäminen
Koe upea Koli syysväreissä
Tutustumme Kolin Seudun Kehittämisyhdistys ry:n toimintaan Monikäyttötalossa Ahmovaarassa. Vierailemme myös Kolin seurojentalolla kuulemassa Kolin yhdistysten kuulumisia ja tulevaisuuden näkymiä. Retki tarjoaa kattavan kuvan siitä, mitä kansallismaisemassamme tapahtuu.
Alueen kehittämistyötä on tehty yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa,
joihin kuuluvat Lieksan kaupunki, Juuan kunta, paikalliset asukkaat,
yrittäjät, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, alueen matkailijat ja
ympäristönsuojelijat. Lieksan kaupunki ja Juuan kunta ovat yhdessä
laatineet Koli-Ahmovaara osayleiskaavan sekä Kolin alueen strategisen
yleiskaavan 2040+, joka tuli voimaan talvella 2023.
Kolin kylältä siirrymme Kolin huipuille. Opastettu Kolin huippujen kierros tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea Kolin kansallismaiseman kauneuden. Kävelyretki vie osallistujat Kolin kansallispuiston korkeimmille näköalapaikoille, Ukko-, Akka- ja Paha-Kolille. Retken aikana opas kertoo tarinoita Kolin historiasta, luonnosta ja kulttuurista, mukaan lukien taiteilijakarelianismista tämän päivän taiteilijoihin. Vierailu Luontokeskus Ukossa sisältää opastetun kierroksen ja esityksen Kolin kansallispuistosta. Lounas Kolin Kylä Hotellissa. Lounaan jälkeen vierailu Kolin Veistospuistossa Kolin Kylällä.
Retken kesto 6–7 h
Retkibussi lähtee klo 10 Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen piha-alueelta.
Retki on kokopäiväretki, sisältäen lounaan.
Paluu Nurmekseen n. klo 16–17.
Retken minimiosallistujamäärä on 20 henkilöä.
11. Historian helmiä Lieksassa – Paaterin taiteilijakoti ja -kirkko Vuonislahdella ja Pielisen ulkomuseo
Kulttuuri elinvoiman lisääjänä ja kylän kehittämisen moottorina
Kulttuuri toimii merkittävänä elinvoiman lisääjänä ja kylän kehittämisen moottorina, tuoden yhteisöön uusia mahdollisuuksia ja vahvistaen paikallista identiteettiä. Vierailut taidekohteissa, paikallisissa puodeissa ja paikallismuseossa tarjoavat syvällisen katsauksen siihen, miten kulttuuri voi edistää yhteisön hyvinvointia ja kehitystä.
Eva Ryynäsen taiteilijakoti ja Paaterin kirkko
Opastettu
vierailu Eva Ryynäsen taiteilijakodissa sekä Paaterin kirkossa avaa
ikkunan taiteen maailmaan ja sen vaikutukseen paikallisyhteisössä. Eva
Ryynäsen elämäntyö ja Paaterin kirkon ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja
taide tarjoavat vierailijoille syvällisen kulttuurikokemuksen, joka
rikastuttaa sekä mieltä että sielua.
Vanha Koulun Puoti ja uusi kyläteatteri
Vanhankoulun
Puodissa vierailu ja tutustuminen uuteen kyläteatteriin osoittavat,
kuinka paikalliset yritykset ja kulttuuritoimijat voivat yhdessä
elävöittää kylää. Puoti tarjoaa paikallisia tuotteita ja käsitöitä, kun
taas kyläteatteri tuo yhteen asukkaat ja vierailijat nauttimaan
esityksistä ja yhteisöllisyydestä.
Vuonislahden Kyläyhdistyksen esittely ja kehityshankkeet
Kyläyhdistyksen esittely ja kyläkehityshankkeet korostavat
yhteisöllisyyden merkitystä kylän elinvoiman ylläpitämisessä.
Yhdistyksen aktiivinen toiminta ja erilaiset kehityshankkeet, kuten
tapahtumat ja infrastruktuuriparannukset, ovat keskeisiä elementtejä
kylän jatkuvassa kehityksessä ja elinvoiman lisäämisessä.
Kestikievari Herranniemessä
Vierailu Kestikievari Herranniemessä ja lounas
kestikievarissa tarjoavat vierailijoille makuelämyksiä ja mahdollisuuden
tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin. Kestikievari toimii paitsi
ruokailupaikkana myös kohtaamispaikkana, jossa sekä paikalliset asukkaat
että matkailijat voivat kohdata ja vaihtaa ajatuksia.
Pielisen ulkomuseo
Paluumatkalla vierailu Pielisen ulkomuseossa tuo esiin Pielisen Karjalan ja erityisesti Lieksan ja Pielisjärven historian. Museon näyttelyt kertovat alueen menneisyydestä ja kulttuuriperinnöstä, ja museotoiminnan esittely sekä rahoituksen käsittely antavat ymmärryksen siitä, miten kulttuuriperintöä säilytetään ja kehitetään tuleville sukupolville.
Esittelijät kohteissa ja opas matkalle tulevat Lieksan kaupungilta, tarjoten asiantuntevaa tietoa ja syvällisiä näkemyksiä alueen kulttuurista ja kehityksestä.
Retken kesto 6–7 h
Retkibussi lähtee klo 10 Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen piha-alueelta.
Retki on kokopäiväretki, sisältäen lounaan.
Paluu Nurmekseen n. klo 16–17.
Retken minimiosallistujamäärä on 20 henkilöä.
12. Raja railona aukeaa – Retki Kainuun maakuntaan, Kuhmoon
Millaista on kanssakäyminen ja maaseudun kehittäminen itärajan tuntumassa ennen ja nyt?
Kanssakäyminen ja maaseudun kehittäminen itärajan tuntumassa ovat aina olleet monimuotoisia ja dynaamisia prosesseja, joissa raja on toiminut sekä esteenä että mahdollisuutena. Venäjän ja Suomen välinen raja on tuonut mukanaan monia erityispiirteitä, jotka ovat muokanneet alueen identiteettiä ja kehitystä. Kun elämää on kolmeen ilmansuuntaan, Itärajan tuntumassa eläminen on merkinnyt sopeutumista ja yhteistyötä idän, lännen ja paikallisen kulttuurin välillä. Rajan läheisyys on luonut monia ainutlaatuisia kulttuurisia ja taloudellisia vuorovaikutuksia, jotka ovat rikastuttaneet alueen elämää. Ennen rajojen tiukentumista kanssakäyminen Venäjän kanssa oli vilkasta, ja rajan yli kuljettiin niin kaupankäynnin kuin kulttuurivaihdon merkeissä. Muokkaako raja ja itä identiteettiä? Entä nyt kun raja on taas kiinni?
Rajan läheisyys on aina ollut keskeinen osa itärajan tuntumassa elävien ihmisten identiteettiä. Venäjän vaikutus on näkynyt niin kielessä, kulttuurissa kuin taloudessa. Nyt, kun raja on jälleen kiinni, tämä vuorovaikutus on katkennut, mikä on tuonut mukanaan uusia haasteita. Suljettu raja voi kuitenkin myös vahvistaa paikallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset keskittyvät entistä enemmän paikallisiin resursseihin ja yhteistyöhön. Miten haasteeseen vastataan?
Vierailu Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin keskuksessa
Käynti
Juminkekossa tarjoaa syvällisen katsauksen karjalaiseen ja
lähisukukansojen kulttuuriin. Keskus tallentaa ja esittelee Vienan,
Aunuksen, Vepsän ja Inkerinmaan kulttuuria valokuvin ja äänittein. Tämä
vierailu auttaa ymmärtämään, miten raja ja sen yli tapahtuva
kanssakäyminen ovat muokanneet alueen kulttuuria.
Tulevaisuuden maalaisjärki -hanke
Tulevaisuuden maalaisjärki -hanke on Elävä Kainuu Leaderin ja Oulujärvi Leaderin yhteishanke, joka keskittyy Kainuun maakunnan ja Vaalan kunnan maaseutualueiden palvelutarpeisiin ja saatavuushaasteisiin. Hanke pyrkii kehittämään tulevaisuuden palvelumalleja ja ratkomaan nykyajan ongelmia yhteistyön ja kumppanuuksien kautta. Hankkeessa painotetaan erityisesti Älykäs kylä -toimintamallia, joka edistää paikallisten yhteisöjen osallistamista ja ennakointia. Esittely Kaleva Hotellissa. Lounas Kalevala-hotellissa.
Vierailu Talvisotamuseossa
Vierailu Talvisotamuseossa tarjoaa mahdollisuuden syventyä sotahistorian eri teemoihin, kuten evakkoihin, rintamahuoltoon ja elämään sodan jälkeen. Näyttely esittelee myös rauhan solmimisen jälkeistä aikaa, jolloin rajan merkitys ja sen vaikutukset näkyivät konkreettisesti alueen elämässä.
Retken kesto 6–7 h
Retkibussi lähtee klo 10 Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen piha-alueelta.
Retki on kokopäiväretki, sisältäen lounaan.
Paluu Nurmekseen n. klo 16–17.
Retken minimiosallistujamäärä on 20 henkilöä.
13. Historiaa ja uudistuvaa nykykarjalaista elämänmenoa Bomballa ja Nurmeksessa
Matkailun kehittämisen haasteet
Matkailun kehittäminen vaatii monenlaisia resursseja ja strategista suunnittelua. Yksi suurimmista haasteista on infrastruktuurin parantaminen ja ylläpitäminen, jotta matkailijat voivat helposti saavuttaa kohteet ja nauttia vierailustaan. Toinen haaste on monipuolisten ja houkuttelevien palveluiden ja aktiviteettien tarjoaminen eri matkailijaryhmille. Lisäksi kestävän matkailun edistäminen on tärkeää, jotta alueen luonnon ja kulttuuriperinnön säilyminen voidaan turvata tuleville sukupolville.
Bomban talo ja karjalaiskylä tänään
Bomban karjalaistyylinen hirsitalo ja tsasouna ovat ihastuttaneet matkailijoita ympäri maailmaa. Alueen historia ulottuu syvälle karjalaiseen kulttuuriperintöön, ja se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua perinteiseen karjalaiseen elämänmenoon. Oppaamme kertoo Bomban alueen historiasta ja nykykarjalaisesta elämänmenosta Nurmeksessa, tuoden esiin kuinka menneisyys ja nykypäivä kietoutuvat yhteen. Vierailijat pääsevät kokemaan sekä historialliset rakennukset että uudistuvan karjalaisen kulttuurin, joka elää ja kehittyy jatkuvasti. Tutustumme myös Ylä- Karjalan Käsityöläisten puotiin Bomban talolla, jossa vierailijat tutustuvat paikallisiin käsitöihin käsityöläisten myymälässä, mikä tarjoaa lisää näkemyksiä arvopohjaisesta ja kestävästä yrittäjyydestä.
Retken kesto 2 h
Retki alkaa ravintola Bomban edestä klo 10. Retkellä liikutaan jalkaisin.
Paikalle pääsee Hyvärilän–Bomban välisellä yhteiskuljetuksella tai rannan kävelypolkua Hyvärilästä Bomballe käyttäen.
14. Kasvun kipinöitä – teknologiaa ja humanismia Pohjois-savolaisittain
Kuopio–Iisalmi–Rautavaara–Nurmes
Millaista on tulevaisuuden maatalousopetus, voidaanko lehmä korvata?
Retki tarjoaa kokonaisvaltaisen katsauksen siihen, miten modernit opetusympäristöt ja teknologian hyödyntäminen voivat rikastuttaa oppimista ja tukea nuorten kehitystä. Teknologian avulla oppiminen on entistä tehokkaampaa ja monipuolisempaa, ja kansainvälisyyskasvatus valmistaa nuoria kohtaamaan globaalin maailman haasteet. Mutta miten käy lehmän? Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa oppilaiden tutustumisen eläinten hyvinvointiin ja modernin navetan toimintaan turvallisesti ja tehokkaasti.
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Iisalmi
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua moderniin bioturvalliseen navettaan. Bioturvallisuuden takaamiseksi vierailu toteutetaan valvomon ja teknisten tilojen kautta, jotka tarjoavat näkymän eläintilojen live-kuvaan uusimpien teknologioiden avulla.
Ohjelma (aikataulu täsmentyy):
- Vieraat vastaanottaa koulutuspäällikkö Virve Rinnola Taitotalon edessä.
- Kahvit
- Tutustuminen navettaan valvomon ja teknisten tilojen kautta. Esittelystä vastaavat opetusmaatilojen työnjohtaja ja ammatinohjaajat.
- Siirtyminen Taitotaloon, jossa omakustannelounas. Lounaan aikana navetan esittely live-videokuvan kautta Taitotalossa. Esittelyn pitää kotieläintuotannon opettaja.
Nuorisokeskus Metsäkartano
Nuorisokeskus Metsäkartano tarjoaa kasvun kipinöitä ja sykähdyttäviä kokemuksia luonnon keskellä. Keskuksen leirit, leirikoulut ja kansainvälinen nuorisotyö tarjoavat nuorille mahdollisuuden oppia ja kehittyä huippuammattilaisten ohjauksessa.
Kasvun kipinöitä ja sykähdyttäviä kokemuksia metsän täydeltä: Metsäkartanon ohjelmat ja aktiviteetit tarjoavat nuorille monipuolisia oppimiskokemuksia luonnon keskellä. Toimitusjohtaja Jari Korkalainen esittelee kohteen ja sen tarjoamat mahdollisuudet.
Metsäkartano on erinomainen esimerkki siitä, miten modernit opetusympäristöt ja kansainvälisyyskasvatus voivat tukea nuorten kehitystä ja tarjota heille mahdollisuuden löytää omat vahvuutensa ja potentiaalinsa.
Retkiaikataulu
Retkibussi lähtee klo 12.30 Kuopion matkakeskuksesta
Retkilounas taitotalossa, omakustanteinen lounas 6,90 €.
Paluu 28.9. Maaseutuparlamentin päätöstapahtuman jälkeen.
15. Tahkon tähdet – yhteistyön taikaa?
Kuopio-Siilinjärvi-Nilsiän Tahko–Nurmes
Miten Tahkoa viedään eteenpäin? – miten Maaseuturahastoa ja eri
rahastoja hyödynnetään? - miten pienet kylätoimijat ovat mukana
verkostoissa?
Vierailu satavuotiaan Halunaseura ry:n, Haluna-tuvalla, jossa omakustanteinen lounas.
Tutustuminen Tahkon Panorama Landscape Hotelliin. Yrittäjä Harri Jokela.
Tahkon yrittäjät ja Tahkon kyläyhdistys ry. Mäkiaution rotko
-patikointireitti ja näköala -laavu osana Tahkon tähdet ympyrä
retkeilyreitistöä. Pieni jaloittelu Panorama Hotellilta.
Retkiaikataulu
Retkibussi lähtee klo 12.30 Kuopion matkakeskuksesta.
Retkilounas Halunan tuvalla, omakustanteinen lounas 14 €.
Paluu 28.9. Maaseutuparlamentin päätöstapahtuman jälkeen.
16. Jounin matkassa valtatiellä 6 pohjoisesta etelään – tulevaisuuden uskoa ja älykästä erikoistumista Itä-Suomessa
Kajaani-Sotkamo-Puukari-Nurmes
Maaseudun elinvoimaisuus ja kestävä kehitys
Haapalan Panimo, Sotkamo
Tutustumme paikallisen yrityksen ja panimon toimintaan. Haapala on esimerkki siitä, miten maaseudulla voi kehittää menestyvää liiketoimintaa yhdistämällä perinteitä ja innovaatioita. Yrityksen esittelyssä saamme kuulla, miten paikalliset raaka-aineet ja käsityöosaaminen ovat avainasemassa tuotannon kaikissa vaiheissa. Panimon tuotteet heijastavat alueen luontoa ja kulttuuria, ja ne ovat saavuttaneet suosiota sekä paikallisesti että laajemmin. Vierailun aikana nautimme omakustanteisen lounaan, joka koostuu paikallisista herkuista.
Kosusen tila, Valtimon Puukari
Pysähdys Kosusen tilalla Valtimon Puukarissa, missä tilan ja uuden navetan esittely tarjoaa näkemyksen nykyaikaisesta maataloudesta ja kestävän kehityksen käytännöistä. Tilan omistajat kertovat, miten bioturvallisuus ja uudet teknologiat ovat integroitu tilan päivittäiseen toimintaan. Uudessa navetassa on panostettu eläinten hyvinvointiin ja energiatehokkuuteen, mikä parantaa tuotannon kestävyyttä ja vähentää ympäristövaikutuksia.
Retkiaikataulu
Retkibussi lähtee klo 10 Kajaanin rautatieasemalta.
Retkilounas Haapalassa, omakustanteinen 13,90 €
Olemme perillä Nurmeksessa n. klo 16–17.
Paluu 28.9. Maaseutuparlamentin päätöstapahtuman jälkeen.
17. Valtatie 6 etelästä pohjoiseen – kolmen ilmansuunnan maakunnassa
Joensuu-Kontiolahti-Juuka-Nurmes
Mitkä ovat hyvä elämän eväät Pohjois-Karjalassa?
Pohjois-Karjala on monipuolinen maakunta, jossa kohtaavat itä, länsi ja paikallinen kulttuuri. Tämä yhdistelmä tarjoaa ainutlaatuiset puitteet hyvälle elämälle, mutta samalla tuo mukanaan omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Maakuntaliiton rooli alueellisessa kehittämisessä on keskeinen, sillä se koordinoi ja tukee kehityshankkeita, jotka parantavat elinoloja ja edistävät kestävää kasvua.
Pohjois-Karjalan maaseutu elää muutoksen aikaa. Nykyisyys on täynnä aktiivista kehittämistä ja yhteisöllisyyttä, mutta tulevaisuuteen liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia.
Venejoen Piilo ja Mylly, Kontiolahti
Joensuun seudun Leader-asiantuntija Anna-Maria Hämäläinen kertoo rahoituksesta ja kohteen kehittämisestä. Vierailu sisältää omakustanteisen lounaan myllyllä.
Juuka: Puu-Juuka
Paikallinen 4H-yhdistys esittelee aktiivista toimintaansa hiljattain kunnostetulla Seurojentalolla. Kai Iiskola kertoo Puu-Juuan kehityshankkeista, jotka keskittyvät paikallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja alueen elinvoimaisuuden lisäämiseen.
Retkiaikataulu
Retkibussi lähtee klo 12 Joensuun rautatieasemalta.
Retkilounas Venejoen myllyllä, omakustanteinen lounas 16 €.
Olemme perillä Nurmeksessa n. klo 17.
Paluu 28.9. Maaseutuparlamentin päätöstapahtuman jälkeen.