Maaseutupoliittinen julkilausuma 2021

“Mahdollistetaan maaseudun tarinan jatkuminen” – maaseutupoliittinen julkilausuma 2021 julkaistiin Maaseutuparlamentissa 2021. Lue julkilausuma alta.

Alkusanat,

Käsillä oleva maaseutupoliittinen julkilausuma ilmaisee, mitä tulevaisuuden tekeminen edellyttää päättäjiltä ja meiltä itseltämme - toimijoina maaseudulla.

Me kutsumme sinut, hyvä päättäjä, mukaan rakentavaan maaseutukeskusteluun - mukaan toteuttamaan kanssamme kestävää tulevaisuutta. Sellaista, jossa erilaisten alueiden, paikkojen ja väestöryhmien tarpeet, voimavarat ja mahdollisuudet ymmärretään ja tehdään näkyväksi päätöksenteossa. Tulevaisuutta, jossa siirtyminen kestävään yhteiskuntaan toteutuu oikeudenmukaisesti, vahvistamalla mahdollisuuksien tasa-arvoa erilaisilla alueilla joustavien ratkaisujen avulla.

Me Maaseutuparlamentin 2021 osallistujat sekä me, jotka olemme osallistuneet tämän julkilausuman muotoilemiseen Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän, Ideafestivaali -keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanjan ja maaseutupolitiikan neuvoston verkoston kautta toivomme, että vastaatte kutsuumme ja kuulette toiveemme.

Julistamme tänään 30. pvä syyskuuta 2021:

______

Mahdollistetaan maaseudun tarinan jatkuminen!

Maaseutupoliittinen julkilausuma 2021

Maaseutukuva muodostuu meidän kaikkien maaseuduilla ja kaupungeissa asuvien puheiden myötä. Jokaisella on mahdollisuus murtaa maaseudun mielikuvaan liittyviä stereotypioita. Miten luomme ja vahvistamme omilla sanoillamme olemassa olevaa ajatusta siitä, mitä maaseutu on nyt ja tulevaisuudessa ja mitä se voisi olla? Maaseutu on synonyymi monimuotoisille mahdollisuuksille. Näkökulmia tästä tulee nostaa esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Poliittisessa päätöksenteossa tulee tehdä päätösten maaseutuvaikutukset näkyviksi. Maaseutuvaikutusten arviointi on olennaista päätösten osuvuuden, vaikuttavuuden ja myös sosiaalisen kestävyyden kannalta. Päätösten maaseutuvaikutusten arviointia tulee toteuttaa ennakoivasti sekä osana toimeenpanoa ja sen seurantaa. Tähän tarvitaan parempaa tilastointia, joka tunnistaa myös ihmisten monipaikkaisuuden sekä tilastovinoumia. Kielteisiä vaikutuksia tulee minimoida ja erilaisille alueille soveltuvia ratkaisuja tulee mahdollistaa. Maaseutuasumisen ja sujuvan arjen edellytykset maaseudulla on turvattava myös tuleville sukupolville.

Ilmastokriisin hidastamiseksi tehdyt päätökset joudutaan aiempien vuosikymmenien toimettomuuden vuoksi tekemään kriisin ollessa jo käynnissä. Maaseudun ja koko maan kestävyyssiirtymä edellyttää kokonaisvaltaisia ja paikkaperustaisia ratkaisuja. Poliittisten päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa on arvioitava myös niiden päätösten vaikutukset, jotka jätämme tekemättä. Mahdollistetaan maaseudun tarinan jatkuminen.

Ajassa uudistuva, moderni ja digitaalinen maaseutu edellyttää rohkeita tekoja

Toimivat huippunopeat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys paitsi uuden työn ja yritystoiminnan kehittämiselle, myös etätyön ja –opiskelun sekä innovaatioiden mahdollistamiselle. Tavoite kattavan 100 megabitin yhteyksistä on asetettu edellisessä, Mahdollistetaan menestyvä maaseutu -maaseutupoliittisessa julkilausumassa 2017. Riittävä julkinen rahoitus on turvattava, jotta kattava valokuituverkko rakentuu ja on yhdenvertaisesti saavutettavissa kaikille kotitalouksille vuoteen 2025 mennessä, myös niillä alueilla, joille ne eivät rakennu markkinaehtoisesti.

Maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia innovatiiviseen ja joustavaan yritystoimintaan. Mahdollisuuksien toteuttamiseksi tarvitaan tarpeisiin vastaavia yrityspalveluja, koulutusta ja tukea kaikenikäisille yrittäjyydestä haaveileville. Omistaja- ja sukupolvenvaihdosten sujuvoittamiseksi tarvitaan parempia työkaluja. Tietoa omistaja- ja sukupolvenvaihdoksista tulee sisällyttää yrittäjyyskoulutukseen kuin myös yrittäjyyden eri muodoista ja rahoitusmahdollisuuksista – samoin yrittäjyyden sudenkuopista. On tärkeää, että yrittäjyyttä edistetään kokonaisvaltaisesti, jopa osana vapaa-ajan toimintaa. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulee tiivistää. Tärkeää on tunnistaa epäviralliset verkostot ja niiden rooli yrittäjyyden edistämisessä. Yrityspalveluja tarvitaan erityisesti vastaamaan nuorten, naisten ja maahanmuuttajien tarpeisiin.

Monipaikkaisuus on mahdollisuus sekä yksittäisille ihmisille että yhteisöille, kunnille ja alueille. Etätyön ja -opiskelun tulee olla mahdollista ja niiden toimintamalleja tulee kehittää edelleen. Monipaikkaista arkea ja elämää tulee helpottaa joustavien julkisten palveluiden avulla. Kaksoiskuntalaisuuden vaihtoehtoja tulee edelleen selvittää ja kokeiluilla edistää.

Oman elinympäristön kehittämiseen vaikuttaminen on tärkeää vakituisille asukkaille sekä opiskeluiden perässä muuttaneille ja monipaikkaisille osa-aikaisille asukkaille. Osallisuuden vahvistaminen on merkityksellistä erityisesti heille, joilla on toive palata opintojen jälkeen takaisin kotikuntaansa. Puretaan käytäntöjä, jotka painostavat opiskelijoita siirtämään kirjat opiskelupaikkakunnalleen. 

Hyväksi todettuja osallisuuden malleja on kehitettävä ja otettava rohkeasti käyttöön - sekä digitaalisesti että kasvokkain toteutettavina. Erityisesti palveluja tulee kehittää yhteisöllisesti, asukkaita osallistaen. Toimivia osallisuuden prosesseja tulee kehittää niin, että ne kantavat paikalliselta kylätasolta aluetasolle (esim. uusien hyvinvointialueiden sisällä), aina kansalliselle tasolle asti. Digitalisaation muutoksessa erityistä tukea tulee tarjota digipalveluiden käyttäjille.

Työn murroksessa tulee kiinnittää huomiota paikkariippumattoman työn mahdollisuuksiin. Alueen yrittäjien, etätyöntekijöiden ja –opiskelijoiden käyttöön voidaan maakunnissa ja kunnissa tarjota työtiloja. Nämä voivat osa-aikayrittäjille tai monipaikkaisille yrittäjille olla avaintekijöitä yritystoiminnan kehittämiselle sekä paikan ja alueen elinvoiman edistämiselle. 

Osaavan työvoiman ja työpaikkojen maantieteelliseen kohtaamattomuuden ongelmaan on haettava ratkaisuja yhdessä. Haaste edellyttää kaikkien työmarkkinatoimijoiden aktiivisuutta. Maaseudun yritysten kehittämiseksi tarvitaan paitsi täsmätukia myös riskirahoitusta ja vakuuksia. 

Alueellista erikoistumista tulee helpottaa siten, että erikoistumisalojen perustaminen on mahdollista toisen asteen oppilaitoksille. Korkeakoulujen tutkintovalikoiman laajentamista tulee tukea. Koulutusalojen suunnittelussa tulee huomioida myös elinkeinoelämän tarpeet.

Koulutuksessa tulee löytää kultainen keskitie yhteisön ja verkostojen löytämisen sekä saavutettavan opetustarjonnan välillä. Etäopiskelu mahdollistaa laajemman opintotarjonnan ja helpottaa elinikäistä oppimista. Koulutuksen saavutettavuudessa tulee huomioida erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat sekä kielellinen saavutettavuus. Etäisyydet on huomioitava toisen asteen opetuksessa ja oppivelvollisuuden toteuttamisessa. Kenenkään ei tule liian aikaisessa vaiheessa joutua muuttamaan opintojen perässä.

Maaseudun liikkumispalveluissa tulee tunnistaa mahdollisuus uusiin innovaatioihin ja niiden kehittämiseksi myös liiketoimintamahdollisuuksien osalta. On erityisen tärkeää, että julkisia ja yksityisiä liikenneratkaisuja sovitetaan yhteen. Liikenneinfrastruktuurissa tulee erityisesti huomioida nuorten, opiskelijoiden, monipaikkaisten asukkaiden että autottomien kotitalouksien mahdollisuudet kulkea kodin ja palvelu- ja kaupunkikeskittymien välillä.

Hyvän elämän mahdollistaminen ja älykäs sopeutuminen vaativat uskallusta

Maaseutu tarjoaa edellytyksiä hyvälle elämälle. Ihmisten lisääntynyt monipaikkaisuus ja kasvanut kiinnostus maaseutualueita kohtaan luovat myös uudenlaisia elinvoiman eväitä. Ikääntyvä ja vähenevä väestö haastaa maaseutualueita sopeutumaan, mutta ennen kaikkea kehittämään uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja.

Palveluiden kehittämisen ja hyvän elämän edellytysten luomisen keskiössä tulee olla ihminen ja kansalaisten osallisuus. Palvelut tulee turvata innovatiivisesti, vastaten haja-asutusalueiden ongelmiin digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla, kehittämällä monipalvelukeskuksia ja varmistamalla digipalveluiden saavutettavuus.

Kunnissa ja maakunnissa tulee ottaa käyttöön osallisuustyökaluja, kuten kumppanuuspöydät, osallistava budjetointi ja kansalaisraadit. Etenkin nuoria tulee kuunnella ja siten edistää sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Nuorisovaltuustoille tai muille nuorten vaikuttamiselimille pitää taata puhe- ja läsnäolo-oikeus päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Kansalaistoimijat ovat keskeisiä toimijoita esimerkiksi maaseudun arjen ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, maahanmuuttajien kotouttamisessa ja maallemuuttajien kotiutumisen edistämisessä. Kansalaistoimintaa tulee kehittää ja tukea ja sen uusiutumista ja jatkuvuutta mahdollistaa. Yksi tapa on mahdollistaa ns. toimintaryhmien toimintaa, mikä voi madaltaa nuorten kokemaa kynnystä osallistua toimintaan. Rahapelituottojen vähentyessä tulee kansalaistoiminnan valtionavustukset turvata.

Maaseudun arjen turvan ylläpitämisessä kansalaistoimijat ovat tärkeä viranomaisten kumppani. Yhteistyön kehittäminen ja verkostojen tukeminen on keskeistä. Turvallisuuden tunne on henkilökohtainen kokemus, joka muotoutuu osaksi paikallisyhteisössä. Turvattomuutta aiheuttavat ilmiöt, kuten vihapuhe, yksinäisyys tai huoli toimeentulosta, tulee rohkeasti tunnistaa myös paikallisyhteisöissä. Niitä on tuettava paitsi kriisitilanteisiin varautumisessa myös eri varhaisen välittämisen mallien ja rakentavan keskustelun käyttöönotossa. Maaseudun yhteisölliset tilat on tehtävä turvallisiksi. Suvaitsevaisuuden edistäminen on keskeistä. Turvallisuuden kehittämisessä tulee lisäksi huomioida erilaiset toimintaympäristöt - myös viranomaisten resurssien näkökulmasta.

Reilu siirtymä ja hiiliviisas maaseutu on yhteinen asia

Ilmastoteoissa vastuu tuntuu usein kaatuvan yksilön harteille. Tarvitaan paikkaperustaisia toimia myös ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Tärkeää on, ettei ketään jätetä kestävyysmurroksessa yksin. Ilmastotoimissa on otettava huomioon sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys myös maaseutualueiden asukkaiden ja toimijoiden näkökulmasta.

Maaseuduilla sijaitsevien luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä on arvioitava paikallisia haittoja ja hyötyjä myös paikallisyhteisöjen näkökulmasta. Tarkasteluun tulee ottaa paitsi ekologinen kestävyys, myös asioita kuten kulttuuriperintöarvot ja vaikutukset paikalliseen elinkeinotoimintaan sekä kiinteistöjen arvoon. Mikäli haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, tulee harkita luonnonvarojen säilyttämistä ennallaan. Luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä syntyvä taloudellinen ja yhteiskunnallinen lisäarvo tulee näkyä paikallistaloudessa ja yhteisöjen hyvinvoinnissa.

Maaseuduilla ilmastoteot linkittyvät luonnonvarojen hyödyntämiseen (esim. ruuantuotanto, metsätalous, kaivannaisteollisuus) sekä energiankulutukseen (esim. asuminen ja liikkuminen). Toimimalla ilmastoviisaasti tuetaan koko maan omavaraisuutta. Jakamistalouden, suljettujen kiertojen, paikallisten verkkojen, alustatalouden ja yhteisöllisen toiminnan ym. mallien kautta voidaan lisätä ilmastotoimien vaikuttavuutta. Tämä edellyttää mallien kehittämistä nimenomaan maaseuduille toimiviksi sekä niiden käyttöönoton vauhdittamista erilaisin keinoin.

Valtakunnallisen liikennepolitiikan tavoitteissa tulee huomioida erityisesti sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys - myös maaseutualueiden väestön näkökulmista. Tämä pätee sekä matkaketjuja kehittäessä että yksilön valintoja ohjatessa. Maaseudun saavutettavuutta ja liikkumista maaseutualueilla ei saa edelleen vaikeuttaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alempaan tieverkkoon kyläteihin asti. 

Maaseudun yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdoksien tarjoamia mahdollisuuksia tulee hyödyntää myös ilmastotoimien edistämisessä. Jatkajien valmiutta kehittää elinkeinotoimintaa hiilineutraalisempaan suuntaan on tuettava. Tähän tarvitaan dialogia, koulutusta, verkostoja ja osaamisen kehittämistä.

Kaikessa taloudellisessa toiminnassa täytyy huomioida suhteellinen kestävyysetu, jolloin tarkastelussa on paitsi taloudellinen kestävyys myös ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Tuodaan selkeästi esille tuotteiden suhteellista kestävyysetua myös kuluttajille.

Lue myös julkilausuman liite, Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän politiikkasuositukset "Nuoret ovat prioriteetti nyt, eivät vain tulevaisuudessa".

Ensimmäinen kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma ("Mahdollistetaan menestyvä maaseutu") julkistettiin Maaseutuparlamentti 2017 -tapahtumassa, 3.9.2017, Leppävirralla. Maaseutupoliittinen julkilausuma 2017 on luettavissa sähköisesti palvelussa Issuu.com.

Yhteystiedot

  • Husberg, Antonia

    Maaseutuparlamentti -tapahtuman tuottaja

    Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
    Puhelinnumero: +358 (0)295 16 2033

    Maaseutuylitarkastaja, kansallinen maaseutupolitiikka vt. pääsihteerin tehtävät, viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta