Mitä sinä haluat sanoa?

Yksi politiikan määritelmistä on, että se koskee asioita, joista voi olla perustellusti eri mieltä. Tästä syystä sitä on myös pidetty vapauden sfäärinä, tilana, jossa havaitaan ja tehdään näkyväksi vaihtoehtoja kysymyksistä, joihin on olemassa enemmän kuin yksi oikea vastaus. Se ei ole välttämättömyyksiin sopeutumista, vaan tilanne, jossa ihminen kurottaa kohti parempaa, ylevimmillään kauneuteen, totuuteen ja hyvyyteen. ’Parlamentti’ taas politiikan keskeisenä areenana juontuu ranskan kielen ’puhua’-sanasta. Ilman asioiden muotoilemista julkiseksi puheeksi (tai tekstiksi) meillä ei voi olla kunnollista politiikkaa. Politiikassa sanat ovat tekoja.

'Maaseutu' merkitsee monia asioita

Ei ole olemassa yhtä totuutta siitä, mikä on maaseutua ja millainen sen pitäisi olla. Maaseudun kriteerejä on kehitetty niin OECD:ssä kuin EU:ssakin, mutta viime kädessä kukin valtio määrittelee omista lähtökohdistaan, mikä siellä on maaseutua ja mikä kaupunkia. Suomalaiselle maaseudulle mahtuu niin metsäistä, hyvin harvaan asuttua aluetta kuin viljelymaisemaakin, ja tilastojen mukaan maaseudulla ollaan ensi sijassa asumisen vuoksi. Vain me itse voimme puheellamme määritellä, mikä on suomalainen maaseutu, samoin kuin sen, mikä on suomalaista kaupunkia. Molemmat hakevat kaiken aikaa muotoaan, juuri nyt entistä kiivaampaan tahtiin.

Maaseutu-ulottuvuuden läsnäolosta

Sote- ja maakuntauudistukset ovat suurimpia yhteiskunnallisia hankkeitamme vuosikymmeniin. Ne edellyttävät ehdotettujen järjestelmien koettelua kaikista keskeisistä näkökulmista. Uudistusten vaikutukset maaseutuun tulevat olemaan vähintään samaa luokkaa kuin kaupunkialueilla, mutta erilaisia. Maaseutuvaikutuksia ja -sovelluksia avaavalle puheelle on tilausta. Digitalisaatio ja kiertotalous murtautuvat vähä vähältä arkeemme, mutta ne voivat toteutua maaseudun kannalta monella eri tavalla. Ajatuksia ja kokemuksia jakamalla saamme välineitä tarkastella erilaisia vaihtoehtoja.

Kun Suomen kaltaisessa, suuren maaseudun maassa tehdään perustavanlaatuisia uudelleenjärjestelyjä, maaseudun voisi olettaa olevan keskustelussa kuuluvasti esillä, siinä määrin erityisiä reunaehtoja laaja maa ja harva asutus väistämättä asettavat. Perusteluna sille, että näin ei kuitenkaan ole, kuulee esimerkiksi, että ’maaseutu-ulottuvuushan on koko ajan läsnä, vaikkei mainittuna’. Politiikassa asia kuitenkin joko on tai ei ole, ja nyt maaseutu ei ole, sillä se ei ole palautettavissa esimerkiksi biotaloudeksi, yrittäjyydeksi, luonnonvaroiksi, tai valinnanvapaudeksi, vaikka niillä kaikilla on maaseutuvaikutuksensa. Maaseutu hajautettuina ratkaisuina – siinä kuin kaupunki keskitettyinä ratkaisuina – on politiikkamatriisin välttämätön horisontaalinen ulottuvuus, josta käsin erilaisten menettelyjen kokonaisuus on hahmotettavissa.

Vain me itse voimme puheellamme määritellä, mikä on suomalainen maaseutu, samoin kuin sen, mikä on suomalaista kaupunkia.

Maaseutuparlamentti tilaisuus käydä korkeatasoista keskustelua

Suomea ylistetään usein ulkomailla maaseutupolitiikan johtavana maana. Juuri tällä hetkellä katseet kannattaisi ennemmin kääntää naapurimaihimme Ruotsiin ja Norjaan, joissa maaseudun tila on nostettu keskeiseen rooliin koko yhteiskunnan kehittämisessä. Ruotsin tapauksessa se on selkeä suunnanmuutos.

Maaseutuparlamentti on tilaisuus vahvistaa politiikkaa niissä kysymyksissä, joita meillä on kansakuntana edessämme. Maaseutupolitiikan neuvosto ja sen edeltäjä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ovat tarjonneet tämän areenan puheelle ja teoille asioissa, jotka voivat maaseudulla asettua perustellusti monella eri tavalla. Se myös rahoittaa ja teettää tueksemme tutkimuksia ja selvityksiä maaseudun tilasta.

Meillä on kaikki edellytykset käydä korkeatasoista keskustelua, ja tehdä entistä parempaa politiikkaa paitsi maaseutuparlamentissa, myös sen jälkeen. 

Mitä sinä haluaisit sanoa?

  • Hilkka
    Vihinen, Hilkka

    Tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa, Maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri

    etunimi.sukunimi@luke.fi