Torstai 30.9.
Aamukahvit ja viritys päivään
Aamukahveilla käytiin yhdessä juontajaparimme Inari Fernándezin ja Christoffer Strandbergin läpi edellisen päivän ohjelman kohokohdat ja katsottiin mitä torstai-päivä tarjoaa.
Tarjolla oli myös tärkeää tietoa tapahtuman virtuaalisesta alustasta.
Aamukahvikeskustelu: Mikä on maaseudun kehittämisen ytimessä?
Maaseudun kehittämisen ja maaseutupolitiikan ytimessä on paremman tulevaisuuden tekeminen. Ja ilo toimia yhdessä, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, mutta kuuluuko nuorten ääni maaseudun kehittämisessä ja maaseutupolitiikassa? Millä tavalla voimme vahvistaa eri-sukupolvien välistä keskustelua juuri maaseudun kehittämisen kysymyksissä? Miten nuorten ääntä voidaan jatkossa tuoda paremmin esille ja minkälaisia oppeja Maaseutuparlamentti 2021 -prosessi on tuonut?
Aamusohvalla olivat mukana Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän jäsenet Kaisa Oinas-Panuma, Oskar Manninen ja Ninni Teppo. MTK maaseutunuorista mukana oli Olli Cavén, SLC:stä Christoffer Ingo. Mukana oli myös Suomen Kylät ry:n nuorisojaoston puheenjohtaja Karoliina Ahtiainen. Keskusteluun osallistui lisäksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Utopiasta normaaliin toimintaan – mistä aineksista hiiliviisas maaseutu syntyy?
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen haastaa meidät kaikki uuteen ajattelu- ja toimintatapaan. Tarvitsemme uusia hallinnan keinoja ja myös kykyä varautua tulevaisuuteen. Prosesseja ja toimintamalleja on kehitetty paljon, mutta miten ne otetaan käyttöön arjessa? Miten utopiasta siirrytään normaaliin toimintaan.
Henkilökohtaisella tasolla voi kokea epätietoisuutta ja turhautumistakin. Miten hahmottaa vaihtoehtoja, niiden vaikutuksia ja kokonaisuutta? Miten ilmastonmuutokseen voidaan reagoida paikallisesti, esimerkiksi kyläyhteisössä? Mitä ratkaisuja on olemassa ja hyödynnettävissä esimerkiksi yritysmaailmasta? Keskustelussa syvennytään puhumaan tarvittavista toimista ja malleista arjen toteutuksen näkökulmasta.
Thomas Snellman alusti Christoffer Strandbergin haastattelemana keskustelua Utopiasta normaaliin toimintaan – mistä aineksista hiiliviisas maaseutu syntyy?
Vuonna 2021 syntyi REKO-tarina -teos. Missä mennään tällä hetkellä REKOn tarinassa ja miten Thomas näkee REKOn tulevaisuuden?
Alustustuksen jälkeisessä keskustelussa olivat mukana tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen (Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuslaitos), johtava tutkija ja kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin koordinaattori Jari Lyytimäki (Suomen ympäristökeskus), kyläkehittäjä ja metsänhoitaja Reeta Rönkkö (Maaseudun Sivistysliitto), energia- ja ilmastopolitiikan asiantuntija Anssi Kainulainen (MTK) ja toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen (Lennol Oy). Keskustelua moderoi päätoimittaja Jouni Kemppainen (Maaseudun Tulevaisuus).
Mitä kestävä rahoitus käytännössä merkitsee maaseutunäkökulmasta?
EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmalla (ns. taksonomia) pyritään ohjaamaan rahoitusta ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Tavoitteina on ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, siirtymä kiertotalouteen, saastumisen ehkäiseminen ja biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Suunnitelma sisältää toimia esimerkiksi ympäristömerkeistä ja yritysten raportointivelvoitteista. EU:n suunnitelmana on saada sääntely valmiiksi ja käytäntöön vuoden 2022 alusta.
Jotta taloudellinen toiminta voidaan luokitella kestäväksi, sen tulee edistää merkittävällä tavalla vähintään yhtä yllä mainittua tavoitetta. Toiminta ei saa aiheuttaa haittaa muiden tavoitteiden toteutumiselle. Kestävän rahoituksen määritelmä saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä ja se tulee vaikuttamaan myös maaseudun yrityksiin sekä maanomistajiin. Mitä määritelmä käytännössä tarkoittaa yksittäisille metsänomistajalle tai maatilayritykselle? Mitä se merkitsee, kun haetaan rahoitusta maaseudun yrityksen kehittämiseen? Miten määritelmä huomioi erilaiset paikalliset olosuhteet ja tarpeet? Entä mikä on Suomen kanta EU:n suunnitelmaan?
Keskustelussa olivat mukana kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (maa- ja metsätalousministeriö), toiminnanjohtaja Jyrki Wallin (MTK), vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi (Finanssiala), toimitusjohtaja Timo Kalliomäki (Suupohjan Osuuspankki) ja Timo Viinamäki (Viinamäen Farmi Oy). Keskustelua moderoi päätoimittaja Jouni Kemppainen (Maaseudun Tulevaisuus).
Maaseudun yhteinen tahdonilmaisu julkistetaan nuorten ja puolueiden välisessä dialogissa
On aika nostaa maaseudun nuorten ääniä poliittisen päätöksenteon keskiöön. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä jo tänään. Mitä tulevaisuuden tekeminen edellyttää? Mitä päätöksiä tarvitaan, jotta hyvä elämä mahdollistetaan maaseutualueilla nyt ja tulevaisuudessa?
Kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma 2.0 julkistettiin ja käsiteltiin maaseudun nuorten ja eduskuntapuolueiden edustajien välisessä dialogissa. Dialogissa keskusteltiin julkilausumassa olevista asioista omien kokemusten kautta.
Mukana keskustelemassa oli maaseutupolitiikan neuvoston
nuorisoedustajia sekä maaseutuverkoston Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän jäseniä.
Dialogiin oli kutsuttu kaikki eduskuntapuolueet.
Keskustelussa mukana olivat kansanedustajat Katja Hänninen (vas), Janne Sankelo (kok), Peter Östman (kd), Mikko Ollikainen (rkp), Matias Mäkynen (sdp) sekä puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen (kesk.).
Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän jäsenistä mukana olivat Kaisa Oinas-Panuma, Ninni Teppo ja Oskar Mannelin. Mukana myös Olli Cavén (MTK maaseutunuoret), Karoliina Ahtiainen (Suomen Kylät ry) ja Christoffer Ingo (SLC). Dialogia moderoivat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg.
Katso keskustelun tallenne alta (upotettu Maaseutuparlamentin YouTube-kanavalta)
#Maaseututanssii –haaste
Oletko jo toteuttanut oman #maaseututanssii -haasteen? Saimme kaikki oppia tanssihaasteen koreografian yhdessä Haapaveden tanssin tuki ry:n ja Wimma tanssikoulun oppilaiden kanssa. Katso tyylinäytteitä somesta aihetunnisteella #maaseututanssii.
Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä
Maaseutupolitiikan pyöreän pöydän jäsenet puivat maaseutupolitiikkaa, taktiikkaa ja tulevaisuutta. Mitä mieltä Maaseutupolitiikan pyöreän pöydän jäsenet olivat nuorten ja puolueiden välillä käydystä dialogista ja keskustelussa syntyneistä oivalluksista? Miten jäsenet näkivät maaseutupoliittisen julkilausuman sanoman ja sen tavoitteiden edistämisen konkretiassa?
Maaseutupolitiikan pyöreän pöydän jäsenet vuoden 2021 Maaseutuparlamentissa: kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (maa- ja metsätalousministeriö), tutkimusprofessori ja maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen (Luke), tietokirjailija Juha Kuisma, puheenjohtaja Ilkka Haavisto (Keskitien säätiö), professori Anssi Joutsiniemi (Aalto-yliopisto) ja Hanna Kivimäki (Nuva ry). Keskustelua veti päätoimittaja Jouni Kemppainen.
Loppuhuipentuma
Tapahtuman koonti, kertaus ja kiitokset
Loppuhuipentumassa koottiin yhteen, mitä oivalluksia ja ratkaisuja viemme mukanamme Maaseutuparlamentista 2021.
Loppupuinneissa juontajaparimme Inari Fernándezin ja Christoffer Strandbergin vieraina olivat muun muassa Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijönä -työryhmän jäsenet sekä Elonkerjuu-yhtyeen jäsenet Osku Ketola ja Simo Ralli – Maaseutuparlamentin 2021 alueellinen erityislähettiläs.
Maaseutuparlamentti 2021, Suomen suurin Ideafestivaali, saatettiin päätökseen ja viestikapula ojennettiin Kurikasta Nurmekselle, jossa tapahtuma järjestetään vuonna 2024. Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa ojensi Maaseutuparlamentti -kapulan Nurmeksen kaupunginjohtajalle Asko Saatsille. Mukana olivat myös Kurikan kaupungin maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen sekä Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen.
Maaseutuparlamentin 2021 ja kansallisen maaseutupoliittisen julkilausuman sanomaa vietiin yhdessä eteenpäin ennennäkemättömän upealla tavalla yhdessä maaseudun nuorten ja Elonkerjuu-yhtyeen kanssa.
Kiitos ja kumarrukset Kurikasta! Vuonna 2024 nähdään Nurmeksessa!