Työpajat 28.9.

Virtuaalisissa työpajoissa ratkaistaan tulevaisuuden haasteita. Aamupäivän keskustelujen jälkeen heittäydytään työpajatyöskentelyyn. Nyt on aika etsiä ja ideoida kestäviä ratkaisuja teemakohtaisissa työpajoissa. Työpajat toteutetaan laajassa yhteistyössä eri organisaatioiden voimin. Muutokset mahdollisia.

28.9. klo 12 alkavat työpajat

Virtuaaliset työpajat kestävät pääasiassa n. 45 minuuttia, mutta osa klo 12 alkavista työpajoista kestää 90 minuuttia. Tästä on maininta työpajan nimen yhteydessä. Osaan työpajoista otetaan rajoitettu määrä osallistujia ja ilmoittautuminen niihin voi loppua aiemmin.
  • Maaseutualueiden talouden monipuolistaminen: yrittäjyys, työllisyys ja uudet liiketoimintamallit.

    Työpaja on osa Horisontti 2020 -ohjelman SHERPA-hanketta, jonka tavoitteena on kerätä tietoa EU:n maaseutualueita koskevien politiikkasuositusten kehittämiseksi. Hankkeen päämääränä on vahvistaa kansalaisten, tutkijoiden ja päättäjien sekä poliittisten vaikuttajien välistä vuorovaikutusta. Keskeisessä roolissa tässä työssä ovat hankkeen neljäkymmentä Multi-Actor Platform -ryhmää (MAP). Suomen MAP-ryhmän tämänhetkisen työn pääteema on ”tuotannon muutos ja maaseutualueiden talouden monipuolistaminen” (change in production and diversification of the rural economy). Ryhmä laatii parhaillaan keskustelupaperia, jossa tarkastellaan pääteemaa eri alateemojen ja erilaisten esimerkkien kautta. Tämä työpaja keskittyy keskustelupaperin alateemaan ”yrittäjyys, työllisyys ja uudet liiketoimintamallit” (Entrepreneurship, employment & new business models).

    Työpajassa esitellään Suomen MAP-ryhmän keskustelupaperin alustavia tuloksia sekä käytännön esimerkkejä Suomesta ja muualta Euroopasta. Työpajan tarkoituksena on herättää keskustelua, kerätä tietoa erilaisista kokemuksista ja samalla tunnistaa hyviä käytäntöjä ja haasteita sekä tulevia kehityksen suuntia. Työpajassa käsitellään muun muassa seuraavia keskeisiä kysymyksiä:

    • Mitä voimme oppia erilaisista käytännön esimerkeistä?
    • Mitä politiikan kehittäminen edellyttää?
    • Miten voimme tehdä asiat paremmin maaseutualueiden talouden monipuolistamiseksi?

    Työpajan esitykset ovat suomeksi ja englanniksi, ja keskusteluihin voi osallistua haluamallaan kielellä.

  • Tämä tilaisuus on sinulle, jolle maaseudun merkittävä rooli ilmastotoimissa ja reilun siirtymän mahdollistaminen ovat tärkeitä teemoja. Millaisia keinoja maa- ja metsätaloudessa tulisi sinun mielestäsi käyttää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Kenen ne tulisi tehdä? Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuta samalla maa- ja metsätalousministeriön tekemään suunnittelutyöhön, jolla tuetaan Suomen tavoitetta hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä.

    Jotta hiilineutraaliustavoite saavutetaan, on myös maa- ja metsätaloudessa ja muussa maankäytössä vähennettävä päästöjä sekä vahvistettava hiilinieluja ja -varastoja. Maa- ja metsätalous tuottavat laajan kirjon ihmisille välttämättömiä tuotteita ja palveluja – ruokaa, raaka-aineita, energiaa ja erilaisia luonnontuotteita. Maankäytöllä on vaikutusta elinympäristöjen toimintaan, kuten veden kiertoon, paikallisiin sääolosuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Maa- ja metsätalous tuovat työtä ja toimeentuloa eri puolella maata. Usein eri tavoitteet sisältävät ristiriitoja ja on tärkeää sovittaa niitä yhteen.

    Maankäyttösektorilla viitataan metsätalouteen, maatalousmaiden käyttöön ja kosteikkoihin. Maankäyttösektorille laaditaan tämän vuoden kuluessa ilmastosuunnitelma (MISU) ja tämän tilaisuuden keskusteluja hyödynnetään sen valmistelussa.

    Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman on tarkoitus sisällyttää ne keinot, joilla vähennetään maatalousmaiden, metsätalouden ja muun maankäytön ilmastopäästöjä sekä vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja. Suunnitelmassa arvioidaan myös, millaisia vaikutuksia näillä toimenpiteillä olisi työllisyyteen, talouteen ja luonnon monimuotoisuuteen ja miten voidaan varmistaa, että toimenpiteet voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti. Tavoitteeksi on asetettu yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittainen päästövähennys vuoteen 2035 mennessä.

    Miten itse vähentäisit päästöjä? Miten eri keinoihin tulisi kannustaa? Mitä muita hyötyjä niistä voisi olla? Millaisia haittoja niistä voisi tulla ja miten haittoja voisi pitää mahdollisimman vähäisinä? Kerro näkemyksesi muiden muassa näistä kysymyksistä työpajassamme.

  • Ibland kan det vara svårt att diskutera ämnet hållbar utveckling. Vad allt avser man med hållbar utveckling? Vilket är min, min förenings eller bys roll i sammanhanget? Hur kan jag förebygga hållbarhet? Var skall man börja?

    Temat i workshopen som Leader Aktion Österbotten r.f. anordnar utgår ifrån Leader perspektivet i vår diskussion, det lokala och gräsrotsperspektivet. Vi funderar över hur hållbar utveckling kan förverkligas i våra byar, hur det syns utåt och hur vi skapar synlighet.

    Workshopen förverkligas genom att spela med hjälp av Topaasis kortlek som är uppbygd kring olika teman av hållbar utveckling. Med hjälp av metoden kan man känna igen de viktigaste utvecklingsmålen samt mera inspirerande saker kring hållbar utveckling. Kortleken hjälper även till att finna möjligheter att förebygga hållbar utveckling i den egna verksamheten.

    I den svenskspråkiga workshopen är Hållbarhetsveckan samarbetspartner, Finlands svenska 4H och Yrkesakademin i Österbotten är parterna som koordinerar hållbarhetsveckan.

    Kom och prova på ett nytt sätt att diskutera om hållbar utveckling med hjälp av spel.

  • Kestävästä kehityksestä voi olla joskus vaikea keskustella. Mitä kaikkea kestävällä kehityksellä tarkoitetaan? Mikä minun, kyläni tai yhdistykseni rooli on? Miten minä voin edistää kestävyyttä? Mistä aloittaa? 

    Leader Aktion Österbottenin järjestämässä työpajassa aiheena on kestävä kehitys Leader-toiminnan lähtökohdan, paikallisuuden ja ruohonjuuritason näkökulmasta. Pohdimme, miten kestävää kehitystä saadaan toteutettua kylissä, miten se näkyy ja miten se saadaan näkymään.

    Työpaja toteutetaan pelaamalla, avuksi otetaan Topaasian kestävän kehityksen teemojen ympärille rakentuva korttipaikka. Pelaamalla saadaan esille niin tärkeimmät kehityskohdat kuin innostavat asiat kestävään kehitykseen liittyen. 

    Tule kokeilemaan uutta tapaa keskustella kestävästä kehityksestä hyötypelin avulla.

  • Tervetuloa oikeusministeriön Vapaa!-Fri! –hankkeen ja Evijärven kunnan yhteistyössä järjestämään työpajaan!

    Tässä työpajassa pureudumme siihen, miltä hyvä yhteistyö kuntien ja kansalaisyhteiskunnan välillä voi näyttää. Lähestymme aihetta Case-Evijärven ”pahoinvointipuu-hyvinvointipuu” ajattelua esiin tuovan esimerkin kautta. Käymme työpajassa vaihe vaiheelta läpi Evijärven lähestymistavan ja laskeudumme pohtimaan, mitä kunnan rooli kansalaisyhteiskunnan ”tukijana” ja ”mahdollistajana” voi tarkoittaa. Työpajatyöskentely on osa oikeusministeriön Vapaa!-Fri! –hankkeen tavoitteiden toteuttamista.

    Oikeusministeriössä käynnissä oleva Vapaa!-Fri! –hanke tähtää vapaaehtoistoiminnan aseman edistämiseen ikääntyvässä yhteiskunnassa (https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM011:00/2021). Hanke liittyy sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan kansalliseen ikäohjelmaan 2030, ja lisäksi hanke tukee oikeusministeriön koordinoiman kansallisen demokratiaohjelman 2025 toimeenpanoa. Oikeusministeriö on vapaaehtoistoimintaan liittyvien asioiden koordinoinnin vastuuministeriö valtioneuvostossa.

    Vapaa!-Fri! –hankkeen yhtenä tavoitteena on edsitää vapaaehtoistoiminnan asemaa keskittymällä paikallistasolla tapahtuvaan kunnan ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä tukevien rakenteiden ja mallien tunnistamiseen ja levittämiseen. Hankkeessa on noussut esiin, että kunnan ja kansalaisyhteiskunnan välinen yhteistyö on keskeinen vapaaehtoistoiminnan kentän toimintaedellytyksiin vaikuttava elementti. Toimiva kunta-kansalaisyhteiskuntayhteistyö voi luoda pohjan monipuoliselle vapaaehtoistoiminnalle kunnan alueella. Toisaalta kansalaisyhteiskunnan toiminta on jokaisen kunnan menestystekijä ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen voimavara. Näin ollen onkin tärkeää, että kunnissa olisi mietittynä toimivat rakenteet kunnan ja sen alueella toimivan kansalaisyhteiskunnan sekä muiden alueen toimijoiden väliselle yhteistyölle.

    Työpajan vetäjinä toimivat:

    Vapaa!-Fri! –hankkeen hankepäällikkö Sini Lahdenperä, oikeusministeriö (sini.lahdenpera@gov.fi) ja kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä, Evijärven kunta

  • Osa I klo 12 - Takana loistava menneisyys
    Osa II klo 13 - Mitä edessä?

    Työpaja on avoin kaikille. Voit osallistua vain jompaan kumpaan tai molempiin osioihin.

    Leader eli yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen juhlii tänä vuonna 30 vuotista taivaltaan Euroopassa. Mitä Suomessa on saatu aikaan Leaderin avulla ja miltä tulevaisuus näyttää? Työpajassa kuullaan historian havinaa ja käydään tiukkaa keskustelua tulevaisuuden mahdollisuuksista Leader-konkareitten, uusien kasvojen ja poliittisten päättäjien kanssa.

    Työpajan ensimmäisessä osiossa klo 12-12.45 kuullaan tunnelmapaloja Leaderin historian aikajanalta. Osion juontaa Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä ja muistelemassa on kymmenen Leader-työssä eri tavoin mukana ollutta henkilöä.

    Työpajan toisessa osiossa klo 13-13.45 siirretään katse tulevaisuuteen ja kysytään, mitä Leaderiltä odotetaan tulevina vuosina. Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja ja Leader Joutsenten reitti ry:n toiminnanjohtaja Petri Rinne haastattelee poliitikkoja ja paikallisen kehittämisen asintuntijoita siitä, mihin ja miten Leaderiä pitäisi tulevaisuudessa käyttää, mihin haasteisiin Leaderin tulisi vastata ja mihin mahdollisuuksiin tarttua. Keskustelijoina ovat kansanedustajat Katja Hänninen (vas.) ja Mirka Soinikoski (vihr.), Suomen Kylät ry:n nuorisojaoston puheenjohtaja Karoliina Ahtiainen sekä Suomen Kylät ry:n korttelijaoston puheenjohtaja Pasi Mäenpää.

    Työpajan järjestävät yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, maaseutuverkostopalvelut ja Suomen Kylät ry.

  • Maaseutu näkyy koronapandemian myötä lehdissä, maaseutu kuuluu puheissa. Miten teemme maaseudusta ja sen mahdollisuuksista viestinnän ja vaikuttajamarkkinoinnin keinoin ilmiön? Mitä vaaditaan ilmiön tekemiseen? Tule keskustelemaan ja tekemään yhdessä ilmiötä!

  • Monipaikkaisuus liittyy miljoonien suomalaisten elämään niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Yhden kiinteän asuinpaikan sijaan ihmiset viettävät arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa sekä liikkuen näiden paikkojen välillä. Monipaikkaisuuteen voi olla monia syitä kuten työssäkäynti tai opiskelu, vapaa-ajan vietto, avioeron jälkeinen vuoroasuminen tai etäomaisten hoito (Pitkänen & Strandell 2018).

    Monipaikkaisuus on lisääntynyt työn muutosten (esim. etätyön ja pendelöinnin lisääntymisen), vapaa-ajan lisääntymisen sekä perhesuhteiden muutosten vuoksi. Myös kaupungistuminen voimistuminen, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääntyminen sekä liikenne- ja viestintätekniikan kehitys, osaltaan myös valtion toimintojen alueellistamine, tukevat monipaikkaisuuden lisääntymistä. 

    Viime vuosikymmenten aikana tapahtunut nopea kaupungistuminen sekä metropolialueen kehittäminen ovat eriyttäneet Suomen aluerakennetta. Monipaikkaisuuden edistäminen (mm. etätyötilojen tukeminen, toimintojen alueellistaminen ja kaksoiskuntalaisuus) nähdään usein ratkaisuna aluerakenteen ongelmiin.

    Miten monipaikkaisia maaseudulle? -työpajassa keskustellaan valtion, maakuntien, kuntien ja yritysten keinoista edistää monipaikkaista työtä ja asumista maaseudulla. Työpajassa kuullaan alustus sekä keskustellaan pienryhmissä. Työpajaan otetaan enintään 60 osallistujaa saapumisjärjestyksessä.

    Työpaja on osa Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n , Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskusten toteuttaman VNTEAS Elinvoimainen, kestävä ja monipaikkainen Suomi -hankkeen työtä. Tutkimushanke on Valtioneuvoston kanslian rahoittama. Lisätietoa sivuilta: https://www.mdi.fi/monipaikkai...

    Työpajan ohjelma

    11.45 Zoom avautuu, linjojen testaus

    12.00 Tervetuloa ja työpajan tavoite

    12.05 Alustus: Monipaikkainen työ ja asuminen maaseudulla (Rasmus Aro & Sari Rannanpää, MDI)

    12.30 Keskustelua ryhmissä: Miten monipaikkaista työtä ja asumista voidaan edistää maaseudulla?

    13.00 Ryhmäkeskustelujen yhteenveto

    13.30 Tilaisuuden päätös

  • Valokuituosuuskunta, maatilojen yhteisyritys, sotepalveluita tarjoava osuuskunta, vesiosuuskunta, osuuskauppa, eläkeläisiä työllistävä osuuskunta - mahdollisuuksia omien elinkeinojen laajentamiseen tai oman elinympäristön elävöittämiseen sekä elämisen puitteiden laadun parantamiseen on monia!

    Osuuskunta on alihyödynnetty yritysmalli, joka sopii maaseudulla moniin tarkoituksiin.

    • Miksi tai milloin kannattaa perustaa osuuskunta?
    • Miten se eroaa osakeyhtiöstä?
    • Entä kevytyrittäjyydestä?
    • Mitä esimerkkejä maaseudulla toimivista osuuskunnista on olemassa?
    • Miten oman liikeidean kanssa pääsee alkuun?

    Tässä työpajassa saat tietoiskun osuuskunnasta yritystoiminnan ja yhteistyön mallina ja sen jälkeen pääset keskustelemaan toisen osallistujien kanssa ja kysymään asiantuntijoilta sinua askarruttavista asioista.

    Vetäjänä Osuustoimintakeskus Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala.

    Tilaisuudessa mukana myös muita Pellervon asiantuntijoita.

  • Tervetuloa käytännön työpajaan kuulemaan vinkkejä, miten onnistua omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa.

    Työpajan vetäjinä ovat useissa vaihdoksissa mukana olleet, kokeneet rahoitusalan ammattilaiset toimitusjohtaja Antti Savola POP Pankki Kurikasta ja toimitusjohtaja Timo Kalliomäki POP Pankki Suupohjasta. Mukana myös vaihdoksen tehneitä yrittäjiä kertomassa kokemuksistaan.

  • Mitä kylien älykäs kehittäminen tarkoittaa? Kuinka älykkäät kylät näkyvät tulevalla CAP27-rahoituskaudella? Miten älykkäiden kylien syntymistä vauhditetaan lähitulevaisuudessa?

    Työpajassa pääset mukaan inspiroitumaan, kuulemaan mahdollisuuksista ja ideoimaan yhdessä uutta! Pääset myös virtuaaliselle, eri puolille Suomea ja Pohjolaa ulottuvalle hauskalle kylähyppelylle, jonka aikana tapaat paikallisia ideanikkareita ja tutustut kylien valjastamiin älykkäisiin toimintatapoihin: miten toimii esimerkiksi digitaalinen kyläkauppa tai etätyö"hub"? Tervetuloa mukaan!

    Työpaja on kaksikielinen (suomi ja ruotsi) – osallistu omalla äidinkielelläsi. Työpajan järjestää maaseutuverkoston Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden -työryhmä yhteistyössä maaseutuverkostopalveluiden kanssa.

    Vad betyder en smart utveckling av byar? Hur syns de smarta byarna under den kommande CAP27-finansieringsperioden? Hur påskyndas uppkomsten av smarta byar inom den närmaste framtiden?

    På workshopen får du låta dig inspireras, du får höra vilka möjligheter som står till buds och kläcka nya idéer tillsammans med andra! Du kommer också ut på en skojig virtuell byarunda till olika platser i Finland och i Norden. Under byarundan träffar du lokala eldsjälar och bekantar dig med byarnas smarta metoder: hur fungerar till exempel en digital bybutik eller distansjobb”hub”? Välkommen med!

    Workshopen är tvåspråkig (finska och svenska) – delta på ditt eget modersmål. Arrangör för workshopen är landsbygdsnätverkets arbetsgrupp Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden i samarbete med landsbygdsnätverkstjänster.

    Alustusta ja kokemuksia: mitä on älykäs kyläkehittäminen? Kello 12.00-12.45

    • Tervetuloa, Ann-Sofi Backgren (Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden -työryhmän koordinaattori)
    • Älykäs sopeutuminen kylissä, Josefina Syssner (Linköpingin yliopisto)
    • Älykkäät kylät kehittämisen työkaluna: CAP27 ja EU:n pitkän tähtäimen maaseutuvisio, Marianne Selkäinaho (maa- ja metsätalousministeriö)
    • Maaseutuverkoston älykkäät kylät -työryhmä: mitä tapahtui vuosina 2018–2020? Sami Tantarimäki (työryhmän koordinaattori)

    Inledningsanförande och erfarenheter: vad är smart byautveckling? Kl. 12.00-12.45

    • Välkommen! Ann-Sofi Backgren, koordinator för arbetsgruppen Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden
    • Smart anpassning i byarna, Josefina Syssner (Linköpings universitet)
    • Smarta byar som ett verktyg för utveckling: CAP27 och EU:s långsiktiga vision för landsbygden, Marianne Selkäinaho, jord- och skogsbruksministeriet)
    • Landsbygdsnätverkets arbetsgrupp Smarta byar: vad hände åren 2018–2020? Sami Tantarimäki (koordinator för arbetsgruppen)
  • Työpajassa jatketaan Onko moderni maaseutu mahdottomuus –pääkeskustelun pohdintoja siitä, miten maaseutuun kohdistuvia trendejä voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Mitä voimme tehdä, jotta nuorten tulevaisuuden unelmat voivat toteutua? Työpajan kesto on 45 minuuttia.

    Maaseutuun kohdistuu suuria odotuksia. Maaseutupolitiikan neuvoston tilaaman ja Luonnonvarakeskuksen tuottaman Maaseutubarometri 2020 -tutkimuksen mukaan kansalaisista 68 prosenttia näkee, että maaseudun merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun haetaan vaihtoehtoja fossiilisille energialähteille. Kansalaisista 68 prosenttia myös katsoo, että maaseutu on hyvä toimintaympäristö innovatiiviselle yrittäjyydelle. Yli 80 prosenttia kansalaisista haluaa, että maaseutu on kaikkien saavutettavissa, ja 61 prosenttia näkee maaseudun hyvän elämän paikkana. Joka kolmannelle kansalaiselle maaseutu on tulevaisuudessa tärkeä itsensä toteuttamisen ympäristö.

    Maaseutuun liittyy myös monia ilmiöitä, trendejä ja heikkoja signaaleja. Se yhdistyy myös monen nuoren tulevaisuuden unelmaan. Asuminen lähellä luontoa ja oma rauha vetää puoleensa. Kulutus kyllästyttää ja omavaraisuus kiinnostaa. Halutaan olla riippumattomia. Paikallisuus ja lähiyhteisö koetaan tärkeiksi. Halutaan tehdä käytännön työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Myös nuoret näkevät maaseudun hyvänä ympäristönä innovatiiviselle yritystoiminnalle.

    Hyvän maaseutupolitiikan tekeminen edellyttää maaseudun monimuotoisuuden tunnistamista. Mitä muuta, esim. ilmiöitä, heikkoja signaaleja ja piileviä muutosvoimia meidän tulee osata tunnistaa, jotta voimme tehdä parempaa tulevaisuutta? Miten siirrytään tunnistamisesta toimintaan? Minkälaisia toimintatapoja tulevaisuus meiltä edellyttää? Työpajassa ravistellaan rohkeasti omia ajatusmalleja futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölösen sparraamana.

    Tervetuloa mukaan kuuntelemaan, keskustelemaan ja oivaltamaan!

28.9. klo 13 alkavat työpajat

Kello 13 alkavat virtuaaliset työpajat kestävät n. 45 minuuttia. Osaan työpajoista otetaan rajoitettu määrä osallistujia.
  • Biotalous ja luonnonvarojen kestävä hallinta.

    Työpaja on osa Horisontti 2020 -ohjelman SHERPA-hanketta, jonka tavoitteena on kerätä tietoa EU:n maaseutualueita koskevien politiikkasuositusten kehittämiseksi. Hankkeen päämääränä on vahvistaa kansalaisten, tutkijoiden ja päättäjien sekä poliittisten vaikuttajien välistä vuorovaikutusta. Keskeisessä roolissa tässä työssä ovat hankkeen neljäkymmentä Multi-Actor Platform -ryhmää (MAP). Suomen MAP-ryhmän tämänhetkisen työn pääteema on ”tuotannon muutos ja maaseutualueiden talouden monipuolistaminen” (change in production and diversification of the rural economy). Ryhmä laatii parhaillaan keskustelupaperia, jossa tarkastellaan pääteemaa eri alateemojen ja erilaisten esimerkkien kautta. Tämä työpaja keskittyy keskustelupaperin alateemaan ”Biotalous ja luonnonvarojen kestävä hallinta” (Bioeconomy and sustainable management of resources).

    Työpajassa esitellään Suomen MAP-ryhmän keskustelupaperin alustavia tuloksia sekä käytännön esimerkkejä. Työpajan tarkoituksena on herättää keskustelua, kerätä tietoa erilaisista kokemuksista ja samalla tunnistaa hyviä käytäntöjä ja haasteita sekä tulevia kehityksen suuntia. Työpajassa käsitellään muun muassa seuraavia keskeisiä kysymyksiä:

    • Mitä voimme oppia erilaisista käytännön esimerkeistä?
    • Mitä politiikan kehittäminen edellyttää?
    • Miten voimme tehdä asiat paremmin maaseutualueiden talouden monipuolistamiseksi?

    Työpajan esitykset ovat suomeksi ja englanniksi, ja keskusteluihin voi osallistua haluamallaan kielellä.

  • EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen on kahden Leader ryhmän (Varsin Hyvä ja Ravakka) lokakuun 2019 lopussa aloittama hanke. EkoTeko palvelee yhdistyksiä, asukkaita ja kuntia tekemään kestävän kehityksen mukaisia valintoja ja toimintoja. Hankkeen päämääränä on mm. lisätä kierrätystä, vähentää energiankulutusta, lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää kestävän arjen taitoja ja käytänteitä. Hanke tarjoaa neuvontaa, koulutusta ja kokemustenvaihtoa.

    Työpajan keskeisiä kysymyksiä ovat: Miten kestävää kehitystä on edistetty maaseudun yhdistyksissä? Onnistuneita esimerkkejä ja oppimiskokemuksia. Työpajassa esitellään myös EkoTeko-hankkeen toteuttamia menetelmiä ja tuloksia.

    Työpaja toteutetaan ilmoitustaulupohjalla ja osallistutaan drop in -tyylillä. Ilmoitustaululle saa jakaa omia ehdotuksia/ajatuksia.

    • Miten maaseututoimijana voin vaikuttaa siihen, että asukkaat/kuntalaiset/kyläläiset muuttavat valintojaan ekologisempaan suuntaan?
    • Mitä hyviä esimerkkejä voimme jakaa, isoja tai pieniä, ja tuloksia kestävän kehityksen edistämisestä?
    • Mitä esteitä tai vaikeuksia olemme havainneet näiden toteutumisen tiellä?
  • Osa I klo 12 - Takana loistava menneisyys

    Osa II klo 13 - Mitä edessä?

    Työpaja on avoin kaikille. Voit osallistua vain jompaan kumpaan tai molempiin osioihin.

    Leader eli yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen juhlii tänä vuonna 30 vuotista taivaltaan Euroopassa. Mitä Suomessa on saatu aikaan Leaderin avulla ja miltä tulevaisuus näyttää? Työpajassa kuullaan historian havinaa ja käydään tiukkaa keskustelua tulevaisuuden mahdollisuuksista Leader-konkareitten, uusien kasvojen ja poliittisten päättäjien kanssa.

    Työpajan ensimmäisessä osiossa klo 12-12.45 kuullaan tunnelmapaloja Leaderin historian aikajanalta. Osion juontaa Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä ja muistelemassa on kymmenen Leader-työssä eri tavoin mukana ollutta henkilöä.

    Työpajan toisessa osiossa klo 13-13.45 siirretään katse tulevaisuuteen ja kysytään, mitä Leaderiltä odotetaan tulevina vuosina. Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja ja Leader Joutsenten reitti ry:n toiminnanjohtaja Petri Rinne haastattelee poliitikkoja ja paikallisen kehittämisen asintuntijoita siitä, mihin ja miten Leaderiä pitäisi tulevaisuudessa käyttää, mihin haasteisiin Leaderin tulisi vastata ja mihin mahdollisuuksiin tarttua. Keskustelijoina ovat kansanedustajat Katja Hänninen (vas.) ja Mirka Soinikoski (vihr.), Suomen Kylät ry:n nuorisojaoston puheenjohtaja Karoliina Ahtiainen sekä Suomen Kylät ry:n korttelijaoston puheenjohtaja Pasi Mäenpää.

    Työpajan järjestävät yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, maaseutuverkostopalvelut ja Suomen Kylät ry.

  • Maaseutu on kuumempi aihe kuin koskaan. Sinne halutaan käymään ja asumaan. Yhä useampi vanha rakennus on saanut uusia asukkaita, mutta myös uudisrakentamista tarvitaan.

    Tässä työpajassa pohditaan maaseudun uudisrakentamiseen liittyvää problematiikkaa taloudellisesta ja sosiaalisesta lähestymiskulmasta.

    Vetäjä: Juri Laurila/ ASV Arctic Smart Village Oy

  • Valokuituosuuskunta, maatilojen yhteisyritys, sotepalveluita tarjoava osuuskunta, vesiosuuskunta, osuuskauppa, eläkeläisiä työllistävä osuuskunta - mahdollisuuksia omien elinkeinojen laajentamiseen tai oman elinympäristön elävöittämiseen sekä elämisen puitteiden laadun parantamiseen on monia!

    Osuuskunta on alihyödynnetty yritysmalli, joka sopii maaseudulla moniin tarkoituksiin.

    • Miksi tai milloin kannattaa perustaa osuuskunta?
    • Miten se eroaa osakeyhtiöstä?
    • Entä kevytyrittäjyydestä?
    • Mitä esimerkkejä maaseudulla toimivista osuuskunnista on olemassa?
    • Miten oman liikeidean kanssa pääsee alkuun?

    Tässä työpajassa saat tietoiskun osuuskunnasta yritystoiminnan ja yhteistyön mallina ja sen jälkeen pääset keskustelemaan toisen osallistujien kanssa ja kysymään asiantuntijoilta sinua askarruttavista asioista.

    Vetäjänä Osuustoimintakeskus Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala.

    Tilaisuudessa mukana myös muita Pellervon asiantuntijoita.

  • Nuorten johtama kunta -keskustelussa kunnanjohtaja, maakuntaliiton johtaja, Suomen nuorin kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja futuristi keskustelevat siitä, miten kunnista tehdään vetovoimaisia nuorille ja miten kuntalaiset saadaan viihtymään kunnassa. Mikä on seuraava Suomen avaruuskaupunki tai uusi taidepääkaupunki?

    Yleisö pääsee osallistumaan työpajaan, kertomaan omat toiveensa unelmien kunnasta ja äänestämään omia suosikkejaan panelistien visioista.

    Keskustelijoina:

    • Miira Raiskila, Vaalan kunnanjohtaja
    • Satu Sikanen, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja
    • Milla Veteläinen, Suomussalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja
    • Perttu Pölönen, futuristi

    Keskustelun juontavat Oskar Mannelin ja Hanna Kivimäki.

  • Mistä, miten ja millä varmuudella tulee suomalaisten puu, energia ja ruoka tulevaisuudessa? Jotain tarttis tehdä! Mutta mitä tehdään ja miten tehdään? Toteutuksen pitäisi olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla.

    Jokainen asia yksinään olisi helppo ratkaista, mutta miten selvitään kokonaisuuden kanssa? Miten siirtymä toteutetaan siten, että se ei vaaranna huoltovarmuutta kansallisesti tai EU-alueella ja ettemme päädy vain ulkoistamaan alkutuotannon kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia tarkastelualueen ulkopuolelle.

    Keskustelua alustamassa:

    E2 Tutkimuksen ohjelmajohtaja MMT Kaisa Karttunen on tehnyt pitkän uran kotimaan ja maailmanlaajuisten ruoka- ja ruokaturvakysymysten parissa. Ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys ovat olleet keskeisiä Karttusen työssä. Parhaillaan Karttunen kirjoittaa ilmastonmuutosstrategiaa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:lle.

    Anssi Kainulainen on energia- ja ilmastopolitiikan moniottelija MTK:n keskusliitosta. Päivätyönään hän koettaa ymmärtää mihin suuntaan maailma on menossa ja vaikuttaa energia- ja ilmastolainsäädäntöön siten, että maa- ja metsätalouden harjoittamiselle olisi Suomessa edellytyksiä. Vapaa-aika menee perheen parissa ja mahdollisuuksien mukaan lumisissa maisemissa.

    Aki Laaksonen on maatalousyrittäjä Mynämäeltä, missä hän pyörittää omaa kasvinviljelytilaa. Oman tilan töiden ohessa Aki toimii aluemyyntipäällikkönä Soilfoodissa. Akin sydäntä lähellä ovat kaikki maaperän kasvukuntoon liittyvät kysymykset. Aki on MTK:n maaseutunuorten valiokunnan jäsen.

    Keskustelua fasilitoimassa: Maaseudun sivistysliiton koulutusjohtaja Virpi Skippari

  • Virtuaaliretkellä tutustutaan Asikkalassa sijaitsevaan yhteisöllisesti toteutettuun tavaralainaamoon ja kerrotaan, miten tavaralainaamo syntyi Asikkalan kirjastoon ja miten asukkaat ovat ottaneet sen vastaan. Tavaralainaamosta voi kirjastokortilla lainata esimerkiksi kasvikuivurin, höyrypesurin tai retkeilyvälineitä. Toimintamalli on sovellettavissa muihinkin kuntiin ja kirjastoihin, ja tavaralainaamo voi toimia myös muissa yhteyksissä kuin kirjastossa.

  • Mitä kylien älykäs kehittäminen tarkoittaa? Kuinka älykkäät kylät näkyvät tulevalla CAP27-rahoituskaudella? Miten älykkäiden kylien syntymistä vauhditetaan lähitulevaisuudessa?

    Työpajassa pääset mukaan inspiroitumaan, kuulemaan mahdollisuuksista ja ideoimaan yhdessä uutta! Pääset myös virtuaaliselle, eri puolille Suomea ja Pohjolaa ulottuvalle hauskalle kylähyppelylle, jonka aikana tapaat paikallisia ideanikkareita ja tutustut kylien valjastamiin älykkäisiin toimintatapoihin: miten toimii esimerkiksi digitaalinen kyläkauppa tai etätyö"hub"? Tervetuloa mukaan!

    Työpaja on kaksikielinen (suomi ja ruotsi) – osallistu omalla äidinkielelläsi. Työpajan järjestää maaseutuverkoston Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden -työryhmä yhteistyössä maaseutuverkostopalveluiden kanssa.

    Vad betyder en smart utveckling av byar? Hur syns de smarta byarna under den kommande CAP27-finansieringsperioden? Hur påskyndas uppkomsten av smarta byar inom den närmaste framtiden?

    På workshopen får du låta dig inspireras, du får höra vilka möjligheter som står till buds och kläcka nya idéer tillsammans med andra! Du kommer också ut på en skojig virtuell byarunda till olika platser i Finland och i Norden. Under byarundan träffar du lokala eldsjälar och bekantar dig med byarnas smarta metoder: hur fungerar till exempel en digital bybutik eller distansjobb”hub”? Välkommen med!

    Workshopen är tvåspråkig (finska och svenska) – delta på ditt eget modersmål. Arrangör för workshopen är landsbygdsnätverkets arbetsgrupp Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden i samarbete med landsbygdsnätverkstjänster.

    Virtuaalinen kylähyppely / Virtuell byarunda kello 13.00-13.45

    • Bergön monitoimikeskus: saman katon alla kylän kaikki palvelut / Bergö allaktivitetscenter: byns alla tjänster under samma tak
    • Digiby: uusia digitaalisia ratkaisuja Norrbottenin kylille (Ruotsi) / Digiby: nya digitala lösningar för byarna i Norrbotten (Sverige)
    • Backgrändin etätyö”hub” / Backgränds distansjobb”hub”
    • Kallon kylä: valokuitua pohjoiseen / Kallo by: optisk fiber till norr
    • Mathildedalin ruukkikylä: yritykset uudenlaista kyläyhteisöä rakentamassa / Mathildedal bruksby: företagen bygger upp en ny slags byagemenskap