Tietoiskut 28.9.

Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028, toimenpiteet 2020-2023. Työkalu yrittäjille ja kehittäjille. Yhdessä luonnosta ammentaen. Strategian tavoitteena on yhteistyöllä kehittää kärkituotevetoisesti Suomen ruokamatkailua, kannustaa yhdistelmätuotteiden ja ruokareittien luomiseen, edistää matkailu- ja elintarvikealan kilpailukykyä, tukee laatutason nostoa, parantaa suomalaisen ruokakulttuurin imagoa ja rakentaa aktiivinen kansallinen ruokamatkailuverkosto.

Vetäjänä maatalousyrittäjä Juha Wikström.

Palvelulupauksemme kunnille on, että kuulemme kuntalaisia uusilla ja luovilla tavoilla. Menemme sinne, missä ihmiset ovat - kouluun, kauppaan, kirjastoon, torikahvilaan tai leikkipuistoon. Tuomme kuuluviin myös ne äänet, jotka eivät aina helposti kuulu. Emme tuota aanelosia arkistoon, vaan teemme kuulemisten tuloksia näkyväksi, kuuluvaksi ja tuntuvaksi yhdessä kunnan ja kuntalaisten kanssa.

Sosiaalisesti kestävä kunta mahdollistaa ja tarjoaa kuntalaisille erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa itseään ja omaa kuntaansa koskeviin asioihin. Osallisuuden tukeminen nähdään yhtenä kunnan toimintaa ja taloutta ohjaavana elementtinä. Sen kautta kokeillaan ja rakennetaan rohkeasti lähidemokratian muotoja edustuksellisen demokratian rinnalle. Tätä kautta saatava tieto syventää ja monipuolistaa viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien ymmärrystä kuntalaisten arjesta ja sen vaikutuksista palveluihin, niiden tarpeeseen ja päätöksentekoon. Tietoiskussa esimerkkejä eri puolilta Suomea.

Maaseutupolitiikkaa tekee jokainen, joka päätöksillään vaikuttaa mahdollisuuksiin asua, elää ja toimia maaseutualueilla. Mutta mikä on kansallinen maaseutupolitiikka ja mitä sen puitteissa tehdään, kuka sitä ohjaa, mitkä ovat sen tehtävät ja minkä ympärille toiminta rakentuu? Mitä on suppea ja laaja maaseutupolitiikka? Entä mitkä asiat ovat kansallisen maaseutupolitiikan keskiössä tulevina vuosina ja keihin voi olla yhteydessä kun tarvitsee tukea, työkaluja ja sparrausta? Tule kuulolle. Tietoiskussa on varattu aikaa kysymyksille.

Tietoisku on kaksikielinen suomi-ruotsi.

Tietoiskun järjestää maaseutupolitiikan neuvosto MANE. Maaseutupolitiikasta kertoo vt. pääsihteeri, maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg, maa- ja metsätalousministeriöstä.

Keskustelussa pohditaan miksi osuustoimintamalli on ajankohtainen yrittämisen muoto. Miksi osuustoimintamalli voi olla nuorille hyvä tapa yrittää?

Puhujina Antti Waris, maaseutuasiantuntija, POP Pankki Konnevesi ja Kari Huhtala, osuustoimintajohtaja, Pellervo.

Kehityspäällikkö Katja Turunen kertoo, kuinka he Kymijoen Ravintopalvelut Oy:ssä osallistivat hoiva- potilasruokailun asiakkaita vastuullisuustyöhön makuraadin ja kyselyn avulla sekä mitä he siitä oppivat.

Tietoiskun alussa: Vastuulliset ruokapalvelut kehitysohjelman esittely, projektipäällikkö Sari Väänänen, EkoCentria

Tietoiskun järjestäjä: EkoCentria, Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma yhteistyössä Ruokasektorin koordinaatiohankkeen kanssa.

Nyt on hyvä hetki vaihtaa uusiutuvaan energiaan – EU:n elpymisvarojen mahdollisuudet maaseudun yrityksille.

Kestävää matkailua rakennetaan vastuullisilla teoilla, jotka ovat tärkeitä myös maaseudulla ja luontoympäristössä toimiville matkailuyrityksille. Mitä asioita maaseutumatkailun kestävyydessä on otettava huomioon ja miten niitä toteutetaan käytännössä?

Hankkeen nimi: Kohti kestävää matkailua Etelä-Pohjanmaalla -hanke.

Taimiteon tavoitteena on istuttaa 10000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä. Taimiteossa kompensoidaan niin yritystoiminnasta kuin yksityishenkilöiden arjesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä lisäämällä hiilinieluja Suomeen. Samalla tuhannet saavat työtä, sillä taimia istuttavat suomalaiset nuoret.

Tietoiskun vetäjänä toimii kyläasiamies Merja Kaija Pohjois-Savon Kylät ry.

Tietoiskussa haastetaan pohtimaan kunnan tosiasiallista asuntotilannetta ja kerrotaan, mitkä asiat voivat nousta muuttamisen esteeksi niille, jotka haluaisivat kuntaan muuttaa.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi on EU:n toimielinten käynnistämä kansalaiskeskustelujen sarja, joka kannustaa kaikkia Euroopan kansalaisia keskustelemaan ja jakamaan ideoitaan Euroopan unionin tulevaisuudesta ja tulevaisuuden kehityksestä. Kerromme tietoiskussa lisää siitä, miten tulevaisuuskonferenssiin voi osallistua ja millaisista asioista keskustelua voi käydä. #SinunTulevaisuutesi

Hanke viestii maatalouden ravinteiden ja biokaasuenergian tuotannosta, käytöstä, teknologioista ja rahoituksesta sekä verkostoi alan toimijoita ja tukee yrittäjiä hankesuunnitelmissa.

Mitä maaseutututkimus on? Mitkä teemat ovat tällä hetkellä ajankohtaisia maaseutututkimuksen kentällä? Mikä on erityistä suomalaiselle maaseutututkimukselle?

Tietoiskussa esitellään myös, mistä löytyy ajankohtaiset tutkimukset ja keskustelut.

Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla -verkosto TUUMA keskittyy uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistamiseen maaseutualueilla osana maaseutupolitiikan neuvoston MANEn vaikuttamistyötä. Verkosto vauhdittaa erityisesti bio- ja kiertotalouden, ruokajärjestelmän, liikennejärjestelmän sekä hajautetun energiatuotannon kestäviä ratkaisuja. Huomiota kiinnitetään toiminnan vaikutuksiin alueiden talouteen ja tasa-arvoisuuteen.

Tule kuuntelemaan ja tutustumaan TUUMA-verkoston toimintaan, josta kertoo lisää erityisasiantuntija Juha Rutanen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutista.

Nimisuojaus on yksi tapa brändätä – kimpassa, erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, #nimisuoja2025-hanke

Tietoiskun järjestäjä: Ruokasektorin koordinaatiohanke

Kumppanuusmaatalous on ruoantuottajan ja -kuluttajien (esim. kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit) yhteistyötä. Kuluttajat sitoutuvat ostamaan tietyn osan tilan tuotannosta esimerkiksi vuodeksi kerrallaan ja maksavat osuuteensa ainakin osittain etukäteen. Viljelijä sitoutuu tuottamaan ruoan parhaan kykynsä mukaisesti. Yhdessä jaetaan tuotannon riskejä ja onnistumisia sekä keskustellaan viljelytoiveista. Lisäksi voi olla yhteistä toimintaa, kuten sadonkorjuujuhlat tai talkoita.

Tuottajat ja kuluttajat voivat suunnitella ja toteuttaa toimintaa myös alusta lähtien yhdessä esimerkiksi osuuskuntana. Tai kuluttajat voivat viljellä keskenään, ns. yhteisöviljelynä, jolloin kuluttaja itse on myös tuottaja. Kaikissa tapauksissa tärkeää ovat tiedonkulku, sitoutuminen, paikallisuus, yhteenkuuluvuuden tunne ja pyrkimys kestävään tuotantoon.

Onko kumppanuusmaatalous sinulle tuttua? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä se herättää? Mitä mahdollisuuksia näet siinä?

Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan!

Maatalousmailla on paljon potentiaalia hiilensidontaan. Maankäyttösektori onkin tärkeä osa ilmastotoimia ja sektorin toimijoilla on merkityksellinen rooli hiilen sitojina. Millaisia ovat maatalousmaan ilmastoratkaisut ja mahdollisuudet? Miten ylläpitää ja vahvistaa maankäyttösektorin hiilinieluja ja -varastoja, tai miten vähentää turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä?

Hankkeen nimi: Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla (TIME) -hanke

Reilu Teko on vuodesta 1975 asti toteutettu lannoite- ja suursiemensäkkikeräys. Keräyksen tavoitteena on yhteistyössä kerätä maatalouden säkkimuoveja kierrätettäväksi uudelleenkäyttöön sekä paikallisten nuorten työllistäminen.

Tervetuloa kuulemaan palkitun hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia!

Jyvässeudun kestävä kehitys Japa ry ja Jyvässeudun 4h-yhdistys ovat toteuttaneet ReWi Visions -hanketta, jossa tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitoja kiertotalouden alalla yhteistyössä walesilaisten nuorten kanssa. Hanke on onnistunut innostamaan nuoria tarkastelemaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä uudesta, tulevaisuuden näkökulmasta. Toiminnat ovat avanneet nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien laajan kirjon. Nuorisovaihdon aikana nuoret ovat työskennelleet yhdessä walesilaisten nuorten kanssa, ja oppineet uutta myös omasta maakunnastaan. Hankkeen aikana on perustettu yli 40 nuorten kiertotalousyritystä.

Hanke palkittiin keväällä 2021 yhdeksi parhaista hankkeista Euroopan maaseutuverkosto ENRD:n järjestämässä Rural Inspiration Awards -hankekilpailussa. Hanke voitti vihreä tulevaisuus -kategorian. Hankkeen maaseuturahoitus on saatu Leader JyväsRiiheltä.

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta työskentelevät harvaan asutun maaseudun ja saariston erityiskysymysten parissa. Työryhmien puheenjohtajat Sandra Bergqvist (SANK, rkp) ja Hanna Huttunen (HAMA, kesk.) keskustelevat aiheesta.

Vetäjänä Markus Lassheikki

Ajassa uudistuva maaseutu - maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021-2027 toimii valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) toimintaohjelmana, mutta evästää myös muita maaseutupolitiikan verkostossa tomivia ja maaseutupolitiikkaa tekeviä. Tietoiskussa kerrotaan mitä tavoitteita, teemoja ja toimenpiteitä ohjelma sisältää.

Tietoisku on kaksikielinen suomi-ruotsi.

Tietoiskun järjestää maaseutupolitiikan neuvosto MANE. Maaseutupolitiikasta kertoo vt. pääsihteeri, maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg, maa- ja metsätalousministeriöstä.

Omistajanvaihdokset ja sukupolvenvaihdokset puhuttavat; mitä etuja on jatkaa jo olemassa olevaa yritystä? Mikä on rahoittajan näkökulma näihin vaihdoksiin ja mitä POP Pankki voi olla osallisena näissä?

Puhujina Antti Savola, toimitusjohtaja, POP Pankki Kurikka sekä Timo Kalliomäki, toimitusjohtaja, POP Pankki Suupohja.

Luonnontuotealan toimialakatsaus, luonnontuotealan toimialapäällikkö Sirkku Wacklin, ELY-keskus

Tietoiskun järjestäjä: Ruokasektorin koordinaatiohanke

Suomi on sitoutunut Euroopan Unionin kunnianhimoiseen muovinkierrätystavoitteeseen. Millaisia ongelmia muovien kierrätykseen liittyy? Entä ratkaisuja? Esittelyssä Soinin 4H -yhdistyksen ideasta alkunsa saanut MuoviSampo -kierrätysjärjestelmä.

Hankkeen nimi: MuoviSampo -sovellus: digitaalinen materiaaliputki kiertotalouden toimijoille.

4H-toiminnan kautta työllistyy vuosittain tuhansia nuoria. 4H:n Helppi-sovellus yhdistää palveluiden tarvitsijat sekä innokkaat, tehtäviinsä perehdytetyt työpalvelunuoret.