Tiistai 28.9.
Tervetuloa valtakunnalliseen Maaseutuparlamenttiin!
Vuoden 2021 Maaseutuparlamentti ja Suomen suurin ideafestivaali avattiin 28.9. klo 9.00. Lähetys lähetettiin livenä Kurikan kampukselta.
Maaseutuparlamentissa näkyi osallistumisen ilo: täyttä asiaa ja rentoa meininkiä. Missiona oli ja on, että Suomen maaseuduilla säilyvät hyvät mahdollisuudet asumiseen, elämiseen ja toimeentuloon. Tämä edellyttää hyvän maaseutupolitiikan tekemistä ja maaseudun monimuotoisuuden tunnistamista. Se edellyttää myös nuorten näkökulmien ja äänien kuulemista maaseudun kehittämisessä ja maaseutupolitiikassa. Suomessa voidaan tehdä parempaa maaseutupolitiikkaa ja se alkaa rakentavasta keskustelusta, ymmärryksen lisäämisestä ja yhdessä kehittämisestä.
Avauskeskustelussa olivat mukana Maaseutuparlamentin 2021 ensimmäiset vieraat: maa- ja metsätalousministeri ja maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja Jari Leppä (etänä), Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko Peltola ja Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.
Mitä Maaseutuparlamentti merkitsee ja mitä toiveita Jarilla, Askolla ja Anna-Kaisalla oli Maaseutuparlamentin 2021 suhteen? Mitä terveisiä heillä oli tapahtuman kumppaneille ja osallistujille?
Tapahtuma jossa tehdään tulevaisuutta - tehtävänanto
Miksi Maaseutuparlamentti järjestetään ja mikä on tapahtuman ydintehtävänä? Tehtävänannossa olivat mukana futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.
Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuma on osa laajempaa Eurooppalaista maaseutuparlamenttien kokonaisuutta ja, että yhteinen äänemme kantautuu Suomen eduskuntaan ja aina Euroopan parlamenttiin ja komissiolle saakka?
Terveisiä Kurikasta – maailman maaseutupääkaupungista!
Maaseutuparlamentti 2021: Terveisiä Kurikasta – maailman maaseutupääkaupungista! lähetettiin livenä 28.9. Kurikan kampukselta.
Suomi on ruokamaa ja Kurikka on ruokamaamme pääkaupunki. Mutta mikä tekee Kurikasta maailman maaseutupääkaupungin?
Kurikka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja seutukaupunkina sillä on tärkeä merkitys muun muassa ympärillä sijaitsevan maaseudun asiointikeskuksena. Millä tavalla seutukaupungissa tuetaan maaseutualueiden elinvoimaa? Millä tavalla hyvä elämä ja arki syntyy Kurikan maaseudulla?
Terveisiä Kurikasta toivat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sami Keskinen, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko, Juustoportti Oy:n toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari, Voihan Vuohi Oy:n toimitusjohtaja Shirin Namiq sekä muusikko ja projektipäällikkö Osku Ketola.
Katso tallenne alta (upotettu Maaseutuparlamentin Youtube-kanavalta).
Onko moderni maaseutu mahdoton ajatus?
Maaseutuparlamentti 2021-tapahtumassa käytiin keskustelua siitä, onko moderni maaseutu mahdoton ajatus?
Maaseutuun kohdistuu paljon odotuksia. Sen odotetaan tuottavan hiilineutraalia ruokaa ja vaihtoehtoja fossiilisiin energialähteisiin. Se nähdään paikkana rentoutumiselle ja latautumiselle mutta myös innovatiiviselle yrittäjyydelle ja itsensä toteuttamiselle. Maaseutuun ei kuitenkaan liitetä sanaa "moderni", mutta pitäisikö?
Maaseutu liittyy monen nuoren tulevaisuuden unelmaan. Asuminen lähellä luontoa ja oma rauha vetää puoleensa. Kulutus kyllästyttää ja omavaraisuus kiinnostaa. Halutaan olla riippumattomia. Paikallisuus ja lähiyhteisö koetaan tärkeiksi. Halutaan tehdä käytännön työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Nuoret myös näkevät maaseudun hyvänä ympäristönä innovatiiviselle yritystoiminnalle.
Onko moderni maaseutu mahdoton ajatus -keskustelussa pohdittiin sitä, miten maaseutuun kohdistuvia trendejä hyödynnetään. Miten ne saadaan valtavirtaistumaan ja tukemaan maaseutupaikkojen elinvoimaa ja siirtymää kestävään yhteiskuntaan?
Keskustelua alusti futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen. Mukana keskustelemassa olivat Kyrö Distilleryn tislaamojohtaja Miko Heinilä, Tella Oy:n toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth, yliopistotutkija Tuomas Honkaniemi (Vaasan yliopisto) sekä Nina Huuskonen-Kuusisto, Suomen Kylät ry:n nuorisojaostosta. Keskustelua moderoi Christoffer Strandberg.
Miten toteutetaan 50 000 sukupolven- ja omistajavaihdosta kymmenessä vuodessa?
Maaseudun yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten onnistumisella vaikutetaan koko Suomen talouteen ja työllisyyteen. Merkittävä osa muutoksessa olevista yrityksistä aikoo lopettaa toimintansa. Tuloksena on puutteita palveluissa, verkostojen hajoamista ja lukuisten työpaikkojen katoaminen. Jatkajien määrä on maaseudulla vähäinen, mutta miten toteuttaa se potentiaali, joka on niissä nuorissa, jotka näkevät itselleen mahdollisuuksia yrittäjyydessä maaseudulla?
Ratkaisuja on muun muassa haettu rahoituksen, verotuksellisin sekä neuvonnan ja kehittämishankkeiden keinoin. Palveluja on saatavilla ja niitä voivat hyödyntää myös maaseudulla toimivat maatilat ja pk-yritykset. Niiden saatavuutta ja käyttöä tulisi lisätä. Rahoitusta tarvitaan. Yrityksen on oltava myyntikelvollinen. Mutta otetaanko huomioon mahdolliset jatkajat? Nuoret tulevat yrittäjät?
Miten sukupolven- ja omistajavaihdoksissa otetaan huomioon yrittäjän ja yrittäjäksi ryhtyvän mahdollinen epävarmuus muutosta kohtaan? Miten lisätään aitoa ja avointa kohtaamista osapuolten välillä? Muutokseen sisältyy henkilökohtaisella tasolla hallittavia riskejä, mikä edellyttää tietämystä ja myös riskien tunnistamista. Miten sitä voidaan tukea?
Miten toteutetaan 50 000 sukupolven- ja omistajavaihdosta kymmenessä vuodessa? -keskustelu järjestettiin osana valtakunnallisten Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuman ohjelmaa 28.9.2021.
Keskustelussa pohdittiin vaihtoehtoja sukupolven- ja omistajavaihdosten lisäämiseksi. Kysyttiin, mitä mahdollisuuksia ”pehmo-SPV”:ssä on ja piileekö siinä vastaus siihen, miten toteutetaan 50 000 sukupolven- ja omistajavaihdosta kymmenessä vuodessa?
Mukana keskustelemassa olivat maatalousyrittäjä Kaisa Pihlaja (MTK maaseutunuoret), Voihan Vuohi Oy:n toimitusjohtaja Shirin Namiq, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto (TTS) ja johtava asiantuntija Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitosta. Keskustelua veti Christoffer Strandberg.
Päivän puinnit
Päivän lopussa käytiin läpi päivän tapahtumat ja tuotokset: mitä on opittu ja mitä on oivallettu? Miten tästä eteenpäin? Miltä näyttää maaseudun tulevaisuus muun muassa futuristin näkökulmasta? Mihin meidän pitäisi panostaa toimijoina, valmistelijoina ja päättäjinä?
Päivän puinneissa mukana olivat Perttu Pölönen, Anu Suotula, Petri Rinne sekä Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Ewvaraye.
Monipaikkaista ohjelmaa eri puolilla Suomea
Eri paikkakunnilla järjestettiin ohjelmaa, joka muodosti yhdessä Maaseutuparlamentin monipaikkaisen ohjelman. Osa monipaikkaisesta ohjelmasta toteutettiin videotervehdyksinä.
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti ja Suomen suurin ideafestivaali toteutettiin yhdessä kylistä valtionhallintoon myös monipaikkaisesti!