Työpajat 29.9.

Maaseutuvisiotyötä on tehty EU:ssa vuoden ajan. Euroopan komissio julkaisi vision EU:n maaseutualueille kesäkuun lopussa 2021. Tervetuloa kuulemaan millaista maaseutua EU haluaa rakentaa vuoteen 2040 mennessä. Mitä maaseutuvisio tarkoittaa Suomen kannalta ja minkälaisen selkänojan se antaa ajassa uusiutuvalle ja älykkäälle maaseudun kehittämiselle? Entä miten EU:n maaseutuvisio 2040 linkittyy kansalliseen maaseutupolitiikkaamme?

Ohjelma:

• Miksi ja miten yhteistä eurooppalaista maaseutuvisiota on rakennettu, maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, maa- ja metsätalousministeriö
• Suomen viesti visiotyöhön, verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola
• EU:n maaseutuvisio 2040, maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho
• Kommenttipuheenvuorot, miltä visio vaikuttaa nuorten ja yrittäjien näkökulmasta? Iiris Soininen, Leader-nuori, Leader Ravakka sekä Helena Puhakka-Tarvainen, yrittäjä, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
• Visio on julkaistu, mitä seuraavaksi? suunnittelija Sami Tantarimäki, maa- ja metsätalousministeriö
• Työpajan järjestävät yhteistyössä maaseutuverkostopalvelut ja maa- ja metsätalousministeriö

EU:n tuore maaseutuvisio löytyy täältä.

Kestävän kehityksen viikko - maaseutu edelläkävijänä on syksyllä 2021 alkava kansallinen maaseutupoliittinen verkostohanke. Hanke perustuu kokemuksiin Kestävän kehityksen viikon perustamisesta Pohjanmaalle vuosina 2019-2021. Kestävän kehityksen viikko on otettu Pohjanmaalla hyvin vastaan, verkostohankkeen kautta menetelmää käytetään välineenä tuoda esiin maaseutuyhteisöjen ajankohtaisia kestävyyteen liittyviä kysymyksiä ja elämä maaseudulla kestävänä valintana.

• Työpajassa esitellään Kestävän kehityksen viikkoa ja keskustellaan mahdollisuuksista työskennellä työkalun kanssa alueellasi.

Tervetuloa mukaan!

Hållbarhetsveckan - landsbygden som vägvisare är ett nationellt landsbygdspolitiskt nätverksprojekt som startar upp hösten 2021. Projektet baserar sig på erfarenheter från etableringen av en Hållbarhetsvecka i Österbotten under 2019-2021. Hållbarhetsveckan har fått gott mottagande i Österbotten, genom nätverksprojektet används metoden som ett verktyg för att lyfta aktuella frågor i landsbygdssamhällen som rör hållbarhet och synliggöra livet på landsbygden som ett hållbart val.

• Under workshopen presenteras Hållbarhetsveckan som verktyg och vi diskuterar möjligheterna att arbeta med verktyget i er region.

Välkomna med!

Tässä työpajassa saa konkreettisia vinkkejä siihen, miksi ja kuinka voi kehittää maaseudun harrastuksiin liittyvää liikkumista. Esitys perustuu erityisesti ”Harrastuksiin kulkemisen Keski-Pohjanmaan malli (HaKu)”-hankkeeseen, joka on parhaillaan käynnissä Keski-Pohjanmaan maaseutukunnissa. Hankkeen toteuttaja on Keskipohjalaiset kylät ry yhdessä Kaustisen seutukunnan Kyytiin2-hankkeen kanssa. Päärahoittaja on Traficom/liikkumisen ohjauksen valtionavustus.

HaKu-hankkeessa on mukana monipuolisesti ja kattavasti harrastustahoja: kansalaisopistoja, urheiluseuroja, musiikkiyhdistys, eläkeläisten yhdistys, 4H ja kuntia. Hankkeessa on tähän mennessä muun muassa selvitelty, kuinka paljon eri lajien harrastajia liikkuu hankekuntien välillä. Lisäksi on laadittu yhteisiä kimppakyyteihin liittyviä sääntöjä ja viestintämateriaalia. Tavoitteena on muun muassa saada kimppakyytien tekeminen kasvuun eri lajiryhmien sisällä ja niiden välillä.

Harrastuskuljetukset ovat täysin harrastajien itsensä järjestämisvastuulla ja kukkarolla. Työpajaosallistuja saa mukaansa tietoa ja ideoita siihen, miksi ja miten kannattaa kehittää harrastuskuljetuksia maaseutualueilla yhteisöllisesti – meiltä meille -palveluna. Asia koskettaa monipuolisesti maaseudun arkea ja asukkaita: sujuva harrastuksiin liikkuminen tuo lisää harrastajia eri harrastuksien äärelle ja osallistujia kursseille, mahdollistaa mielekkään tekemisen arjessa sekä parhaimmillaan lisää liikennepalveluiden tarjontaa ja käyttöä sekä vähentää liikenteen päästöjä.

Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan, aiheena kumppanuusmaatalous!

Kumppanuusmaatalous on ruoantuottajan ja -kuluttajien (esim. kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit) yhteistyötä. Kuluttajat sitoutuvat ostamaan tietyn osan tilan tuotannosta esimerkiksi vuodeksi kerrallaan ja maksavat osuuteensa ainakin osittain etukäteen. Viljelijä sitoutuu tuottamaan ruoan parhaan kykynsä mukaisesti. Yhdessä jaetaan tuotannon riskejä ja onnistumisia sekä keskustellaan viljelytoiveista. Tärkeää ovat tiedonkulku, sitoutuminen, paikallisuus ja pyrkimys kestävään tuotantoon. Kuluttajat voivat viljellä myös keskenään, ns. yhteisöviljelynä, jolloin kuluttaja itse on myös tuottaja. 

Mitä ajatuksia tämä herättää? Onko toiminta sinulle tuttua? Mitä mahdollisuuksia näet siinä?

Millaisia vaikutuksia laajakaistainvestoinnit tuovat alueille. Miten laajakaistan rakentaminen vaikuttaa kunnan elinvoimaan? Mitä nämä investointihankkeet tarkoittavat kunnan ja kuntatalouden näkökulmasta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! 

Keskustelussa mukana mm. dosentti Olli Lehtonen, Luonnonvarakeskus /Itä-Suomen yliopisto ja erityisasiantuntijat Jari Vaine ja Taina Väre Kuntaliitosta.

Tietointensiivinen työ kytkeytyy mielikuvissa globaaleihin virtoihin, metropolikehitykseen ja teknologia-aloihin. Etätyön ja hybridityön aikakaudella “maaseutu asemoituu helposti paikkana, joka mahdollistaa lähinnä globaalin tietointensiivisen talouden avainosaajien asumista, työskentelyä ja elämistä koskevat elämäntapakokeilut sekä virkistäytymisen.“ (Moisio 2020). Maaseudulle jää taustan ja kuriositeetin rooli. Samalla kuitenkin maaseudulla sekä tehdään tietotyötä moninaisin tavoin että tarvitaan lisää osaajia vahvistamaan maaseututalouksien kykyä kehittyä ja hyödyntää tietointensiivisyyden mahdollisuuksia. 

Naiset ja eritoten nuoret naiset ovat entistä koulutetumpia, mutta heidän mahdollisuutensa tehdä mielekästä ja koulutusta vastaavaa työtä maaseudulla ovat entistä kapeampia. Nuoret naiset muuttavatkin nuoria miehiä enemmän suuriin kaupunkeihin. Naisten mukana kaupunkeihin valuu sekä osaamista että elinvoimaa. Millaisia muutoksia pitäisi tapahtua koulutus- ja työmarkkinoilla, asumisessa ja asenneympäristössä, jotta yhä useammat nuoret ja erityisesti nuoret korkeakoulutetut naiset toisivat osaamisensa maaseudulle? Miten koulutetut naiset voivat olla ratkaisemassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen kehitys- ja tuottavuushaasteita? Onko tietointensiivinen ja paikkariippumaton työ yksi vastaus?

Maaseudun naiset ja tietotyön mallit -työpajassa tarkastellaan tietotyön sukupuolittumista ja pohditaan, millaisia mahdollisuuksia naiset tarjoavat maaseudun tietotyölle ja tietotyö maaseudun naisille. Dialogiin perustuvassa työpajassa nostetaan erilaisia näkökulmia naisten tietotyöhön asennemaailmasta astianpesuun ja yhteistyöverkostoista yksinäisyyteen, urakehitystä ja uuden oppimista unohtamatta.

Työpaja on osa Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n toteuttaman Uuden työn mahdollisuudet maaseudulla naisten näkökulmasta -tutkimushankkeen työtä. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista. Lisätietoja hankkeen sivuilta https://www.mdi.fi/referenssit...

Zoomilla toteutettava työpaja on avoin, mutta osallistujamäärä on rajattu 60 henkilöön. HUOM! Työpaja on 90 minuutin pituinen!

Työpajan ohjelma

11.45 Zoom avautuu, yhteyksien testaus

12.00 Tervetuloa ja työpajan tavoite

12.05 Alustus: Naisten tietotyö maaseudulla (Rasmus Aro & Kirsi Siltanen, MDI)

12.30 Keskustelua ryhmissä: Millaisia mahdollisuuksia naiset tarjoavat maaseudun tietotyölle? Millaisia mahdollisuuksia tietotyö tarjoaa maaseudun naisille?

13.00 Ryhmäkeskustelujen yhteenveto

13.30 Tilaisuuden päätös

Tervetuloa pohtimaan maaseudun ja kestävän kehityksen kysymyksiä Sujuva arki, parempi elämä (SAPE*) -tutkimushankkeen työpajaan (90 min)

SAPE -hankkeessa arvioimme Suomen maaseutualueiden kestävän kehityksen tilaa sekä selvitämme, miten maaseutu näkyy kestävän kehityksen kansallisessa politiikassa. Mukana on myös naisten ja tyttöjen näkökulma maaseudun kestävän kehityksen haasteisiin.

Olemme keränneet materiaalia ja haastatteluaineistoa kylistä, kunnista sekä maakunnista. Jatkamme nyt keskustelua kerätyn aineiston perusteella työpajassa, jonka vetävät E2 Tutkimuksen ja PTT:n tutkijat.

Pohdimme aihetta muun muassa seuraavin kysymyksin: Mitä kestävä kehitys tarkoittaa maaseudulla? Miten sitä voidaan mitata? Miten sovittaa yhteen maaseudun kehitys ja kestävä kehitys?

Jos et ehtinyt ilmoittautua 23.9. mennessä, tämän jälkeen voi vielä ilmoittautua: anni.savikurki@e2.fi.

Työpaja järjestetään valtakunnallisen MAHVA-hankkeen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -tutkimusryhmän yhteistyönä.

Sonja Jokiranta, Luovuuden Lakeus:

Luovuuden Lakeuden kulttuuri- ja hyvinvointitila - Rakkaudella ja sitkeydellä rakennettu yhteiskunnallinen yritys

Kulttuuri- ja hyvinvointialan Yhteiskunnallisen yrityksen Luovuuden Lakeuden syntytarina sekä kuvaus erilaisista yhteistyöprojekteista lähikuntien kanssa. Puheenvuorossa kuullaan myös muutamien pääpalveluiden kehittymisprosesseista sekä yrityksen tulevaisuuden näkymistä.

Katja Rinne-Koski, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti:

Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yritys maaseudulla: näkökulmia kylän ja kunnan yhteistyöhön

Moni kyläyhteisö on alkanut itse tuottaa kylällä tarvittavia palveluita tai alkanut miettiä uudenlaisia tulonlähteitä kylän kohtaamispaikkojen ylläpitämiseksi tai kylän toiminnan kehittämiseksi. Yksi kiinnostava vaihtoehto tuottaa palveluita tai tehdä liiketoimintaa kylissä on yhteiskunnallinen yrittäjyys. Yhteisöjen yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä on olemassa hyviä esimerkkejä, joiden kokemuksissa korostuu kunnan merkitys yhteisön toiminnan tukemisessa. Ruralia-instituutin kuntatoimijoille toteuttaman kyselyn mukaan kunnat kuitenkin eroavat toistaan suhtautumiseltaan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen sekä toteuttamiensa edistämistoimenpiteiden osalta. Puheenvuoro aloitetaan tarkastelemalla ensin yhteisölähtöistä yhteiskunnallista yrittäjyyttä ilmiönä, jonka jälkeen keskustelua jatketaan kuntien näkemyksiin teemasta.

Työpajan juontaa Leena Viitaharju, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Maallemuutto ja väljempi asuminen kiinnostaa monia tällä hetkellä mm. etätyön yleistyttyä. Suomen Kylät ry:n järjestämässä työpajassa käsittelemme maallemuuttoa ja siihen liittyviä mahdollisuuksia. Onko maaseudulla tarjolla koteja muuttajille? Mahdollistavatko kunnat maallemuuton? Millaiset asumismuodot voisivat toimia maaseudulla ja kylillä? Miten kokeilla maaseudulla asumista?

Työpajan vetäjänä toimii Suomen Kylät ry:n maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo.

Denna workshop ordnas som en del av Horisont 2020-projektet SHERPA, där syftet är att samla in kunskap som stöder utvecklingen av rekommendationer för landsbygdsområden inom EU. Syftet med projektet är att stärka interaktionen mellan medborgare, forskning samt beslutsfattare och politiska aktörer. I centrum för detta arbete står projektets fyrtio Multi-Actor Platform -grupper (MAP). Huvudtemat för den finska MAP-gruppens arbete är för närvarande ”förändringar i produktion och diversifiering av landsbygdsområdenas ekonomi” (change in production and diversification of the rural economy). Detta är huvudtemat för MAP-gruppens aktuella diskussionspapper, där detta tema behandlas genom olika underteman och exempel. Syftet med denna workshop är att ge en svenskspråkig sammanfattning av MAP-gruppens arbete.

På workshoppen presenteras preliminära resultat och praktiska exempel från diskussionspapperet som den finska MAP-gruppen tar fram för tillfället. Preliminära resultat samt praktiska exempel från Finland och Danmark kommer att presenteras. Syftet med workshoppen är att väcka diskussion och att identifiera goda praxis samt utmaningar och framtida utvecklingstrender. Bland annat dessa centrala frågor behandlas under workshoppen:

• Vad kan vi lära oss av olika praktiska exempel?
• Vad kräver politikutvecklingen inom området?
• Vad kan vi göra bättre för att diversifiera landsbygdsområdenas ekonomi?

Presentationerna i workshoppen är på svenska, danska och engelska, men alla är välkomna att delta i diskussionerna på valfritt språk.

Tervetuloa kokkaamaan herkullinen ja ilmastoystävällinen lounas! Ruoanvalmistuksen lomassa pääset keskustelemaan maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Hanna Mattilan ja Marttaliiton ruoka- ja ravitsemusasiantuntijan, kehittämispäällikkö Maija Soljanlahden kanssa virtuaalisesti verkossa.

Meillä on 45 minuuttia aikaa loihtia terveellinen ja ilmastoruokaohjelman tavoitteisiin sopiva lounas! Teemme lämpimän salaatin, johon voit käyttää ruokahävikkiä lähenevät kasvikset ja herkutella kotimaisella villikalalla. Jälkiruokaan ainekset löytyvät omasta, naapurin puutarhasta tai kaupan hevi-osastolta, eli omenaherkkua tarjolla.

Asiantuntijat keskustelevat maa- ja metsätalousministeriön Ilmastoruokaohjelmasta ja siitä, miten martat ovat jo tarttuneet toimeen jakamalla erilaisia vinkkejä kestävän arjen pyörittämiseen: suunnitelmallisuutta, ruokavalintoja, ruokahävikin vähentämistä sekä tietysti jätteiden lajittelua. Keskustellaan myös siitä kuinka ruokamuutos ei ole vain yksilön tehtävänä vaan tarvitaan muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin, jotta ilmastoruoka on helppoa ja houkuttelevaa.

Valmistaudu Teamsissä järjestettävään tapahtumaan seuraavasti: tarkista jääkaappi tai kellari ja tee tarvittavat hankinnat kaupasta ennen keskiviikkoaamua. Esikäsittele kasvikset eli pese, kuori tarvittaessa ja ota tarvittavat astiat ja muut välineet sekä raaka-aineet esille - alamme heti hommiin!

Siirry tästä reseptiin ja kauppalistaan.

Tervetuloa osallistumaan oikeusministeriön Vapaa!-Fri! –hankkeen ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n yhteistyössä järjestämään työpajaan!

Tässä työpajassa pureudumme vapaaehtoistoiminnan merkitykseen kaksisuuntaisen kotoutumisen kannalta. Lähestymme aihetta Vapaa!-Fri! –hankkeen ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n yhteistyössä järjestämän vapaaehtoistoiminnan kokemusraadin tulosten kautta.

Esittelemme työpajassa kokemusraadissa esiin nousseita havaintoja siitä, minkälaisia hyötyjä raatiin osallistuneet maahan muuttaneet henkilöt olivat saaneet vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta. Toisaalta pohdimme esiin nousseita haasteita, joita raatilaiset olivat kohdanneet hakeutuessaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja toimiessaan vapaaehtoisena. Työpajatyöskentely on osa oikeusministeriön Vapaa!-Fri! –hankkeen toteutusta.

Pellot tuottavat meille ilmastokestävää ravintoa, raaka-aineita erilaisille biopohjaisille tuotteille sekä toimivat ilmakehää kuormittavan hiilidioksidin varastoina ja nieluina. Maatalous onkin keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.

Tarvitsemme edelleenkin omavaraisuuden turvaavaa kotimaista maataloustuotantoa. Suomalainen ruoantuotanto on eurooppalaisessa vertailussa monin mittarein kestävää, laadukasta, turvallista ja tehokasta. Pohjoinen sijaintimme sekä esimerkiksi turvemaiden suuri määrä tekevät olosuhteista ruuantuotannolle kuitenkin erityiset verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.

Maataloudesta aiheutuu myös päästöjä, joita vähentämällä voidaan osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Tiukentuvat ilmastotavoitteet velvoittavat kaikkia toimialoja päästövähennyksiin. Ne tulisi saada aikaan siten, etteivät keinot vaaranna ihmisten toimeentuloa ja ruokaturvaa sekä huomioivat päästövähennysten oikeudenmukaisen toteuttamisen. Monen toimenpiteen kohdalla on olemassa laaja kirjo erilaisia ratkaisuja, joihin kannustamalla voidaan sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita ja tarpeita .

Tähän työpajaan osallistumalla voit vaikuttaa tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Suunnitelma edistää osaltaan Suomen tavoitetta tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiiviseksi pian sen jälkeen.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma kattaa kaikki maatalousmaiden hiilidioksidipäästöihin, metsiin, maankäytön muutoksiin ja ilmastokosteikkoihin kohdentuvat toimenpiteet. Suunnitelmassa arvioidaan myös, millaisia vaikutuksia näillä toimenpiteillä olisi työllisyyteen, talouteen ja luonnon monimuotoisuuteen ja miten voidaan varmistaa, että toimenpiteet voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti.

Viime vuosina on tunnistettu useita keinoja maatalousmaan viljelyn ja käytön päästöjen vähentämiseksi. Niiden toteuttamiseen liittyy useita kysymyksiä: Mitkä ovat niiden todelliset vaikutukset? Kuinka paljon ne maksavat? Miten niiden käyttöönotto vaikuttaisi viljelijän toimeentuloon? Miten viljelijää tulisi kannustaa ilmastonmuutoksen hillintään? Mitä muita hyötyjä tai haittoja toimenpiteiden käyttöön otosta voisi olla?

Tule mukaan ja kerro näkemyksesi! Työpajan tuloksia hyödynnetään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Mikä on maaseutupolitiikan Hyvän elämän maaseutu -teemaverkosto? Tule kuulolle ja keskustelemaan, kuinka HYMA-teemaverkosto edistää ja toteuttaa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä vuosina 2021-2023.

Verkoston temaattisina painopisteinä ovat muun muassa älykäs sopeutuminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen sekä arjen turvan toimintamallien ja verkostojen kehittäminen. Myös hyvinvointia edistävän yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen maaseutualueilla ovat verkoston työpöydällä.

Tule tutustumaan verkoston toimintaan, verkostoitumaan, ja evästämään verkostoa työssään!

Työpajassa verkoston toimintaa esittelevät verkoston erityisasiantuntijat Mari Kattilakoski (UEF), Tarja Lukkari (KAMK) sekä Virpi Harilahti-Juola ja Kaisa Kervinen (MSL).

Työpajassa esitellään Janakkalan kumppanuuspöytä malli. Sen jälkeen keskustellaan ja vertaillaan kokemuksia kumppanuuspöydistä sekä Janakkalan toimintamallin että osallistujien toiminnan parantamiseksi.

Janakkalassa otetaan käyttöön kumppanuuspöytä yhtenä osallistamisen työkaluna. Kumppanuuspöydän toimintamalli ja käytännöt hiotaan kuntoon vuoden 2021 aikana yhdessä Hämeen Kylät ryn kanssa toteutettavissa piloteissa. Rahoitus pilotointiin on saatu Leader-Linnaseudulta.

Janakkalan ensimmäinen kumppanuuspöytä "Lisää asukkaita kyliin" jalosti maallemuuttoideat toiminnaksi. Toisen kumppanuuspöytä teemana on "Kylien lasten ja nuorten iltapäivät".

Kumppanuusmaataloudella kohti kestävää ruokajärjestelmää? Keskustelua kumppanuusmaatalouden mahdollisuuksista ja haasteista sekä yleistymisestä Suomessa.

Esineet keskustelevat keskenään, vaihtavat tietoa ja reagoivat saatuihin viesteihin. Tätä kaikkea on esineiden internet (IOT).

Mitä jos maatilat astuisivat IOT:n kehityksen kärkeen? Mikä on hyöty keskustelevasta mikroaaltouunista tai kauppalistaa lähettävästä jääkaapista vs. hyöty maatilan käytännön ongelmien ratkaisuna? Mitä mahdollisuuksia löytyy esineiden internetistä ja aidosta digitalisaatiosta?

Propelipääpohdintaa tulevaisuudesta, ja siitä, että ei suljeta ovia ennakkoon. 100 vuotta sitten olisi pärjätty varmasti ilman puhelinverkkoa ja sähköjä joka tolppaan, mutta koska ne olivat saatavilla, mahdollistui tietty kehitys. Mitä aito digiloikka voisi mahdollistaa maatilalla tulevaisuudessa? Ja mitä tämä digiloikka vaatii meiltä?

Asiantuntijat: Heikki Huhtanen ohjelmistokehittäjä (Technion) ja Johannes Tiusanen tutkimusjohtaja (SoilScout)

Kirjuri: Meri Remes

Miten maaseudun tulisi uudistua, jotta nuoret jäisivät maalle? Mikä saisi heidät palaamaan maaseudulle opintojen jälkeen? Mitä nuoret itse ajattelevat maaseudusta asuinpaikkana?

Työpajan alustuksena kuulemme Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen näkemyksen nuorten tulevaisuuskuvista. Tutkimusten mukaan nuoret suhtautuvat maaseudulla asumiseen varsin myönteisesti, mutta usein opiskelu ja työ johdattavat heidät kaupunkeihin. Kuulemme myös vastauksia näihin kysymyksiin suoraan asiantuntijoilta eli maaseudun nuorilta.

Älykäs maaseutu, älykkäät yhteisöt ja digitalisaatio.

Työpaja on osa Horisontti 2020 -ohjelman SHERPA-hanketta, jonka tavoitteena on kerätä tietoa EU:n maaseutualueita koskevien politiikkasuositusten kehittämiseksi. Hankkeen päämääränä on vahvistaa kansalaisten, tutkijoiden ja päättäjien sekä poliittisten vaikuttajien välistä vuorovaikutusta. Keskeisessä roolissa tässä työssä ovat hankkeen neljäkymmentä Multi-Actor Platform -ryhmää (MAP). Suomen MAP-ryhmän tämänhetkisen työn pääteema on ”tuotannon muutos ja maaseutualueiden talouden monipuolistaminen” (change in production and diversification of the rural economy). Ryhmä laatii parhaillaan keskustelupaperia, jossa tarkastellaan pääteemaa eri alateemojen ja erilaisten esimerkkien kautta. Tämä työpaja keskittyy keskustelupaperin alateemaan ”älykäs maaseutu, älykkäät yhteisöt ja digitalisaatio” (smart rurality, smart communities and digitalisation).

Työpajassa esitellään Suomen MAP-ryhmän keskustelupaperin alustavia tuloksia sekä käytännön esimerkkejä Suomesta ja muualta Euroopasta. Työpajan tarkoituksena on herättää keskustelua, kerätä tietoa erilaisista kokemuksista ja samalla tunnistaa hyviä käytäntöjä ja haasteita sekä tulevia kehityksen suuntia. Työpajassa käsitellään muun muassa seuraavia keskeisiä kysymyksiä:

• Mitä voimme oppia erilaisista käytännön esimerkeistä?
• Mitä politiikan kehittäminen edellyttää?
• Miten voimme tehdä asiat paremmin maaseutualueiden talouden monipuolistamiseksi?

Työpajan esitykset ovat suomeksi ja englanniksi, ja keskusteluihin voi osallistua haluamallaan kielellä.

Penkkikahvila on dialoginen kuulemisen ja yhteisökehittämisen menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä viranhaltijoiden, poliittisten päättäjien sekä kuntalaisten välistä vuoropuhelua. Penkkikahvilassa kuntalaisia kuullaan ja heidät otetaan mukaan omaa kuntaansa koskeviin asioihin ja kehittämistyöhön.

Maaseutuparlamentin virtuaalisessa penkkikahvilassa kuullaan tuloksia ja havaintoja Kestävä Maaseutu-hankkeesta sekä kymmenistä Ideafestivaalikeskusteluista, joissa on pohdittu mistä hyvinvointi ja elinvoima syntyy, vaikka väki vähenee. Alustuksen pohjalta käydään yhteinen keskustelu aiheesta - silloin kaikilla on mahdollisuus osallistua ja kertoa omista ajatuksistaan liittyen sosiaalisesti kestävään maaseutuun ja hyvän elämän eväisiin.

Kestävä Maaseutu -hanketta toteutetaan yhdessä Kuntaliiton ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Ideafestivaalikeskustelut puolestaan ovat olleet osa Maaseutuparlamenttia ja niissä on kuultu erityisesti nuorten ajatuksia maaseudusta ja sen tulevaisuudesta.