Tietoiskut 29.9.

Maaseutuparlamentin tietoiskuissa saat ajankohtaista maaseututietoa tiiiviissä paketissa. Tietoiskuihin pääset alustalla kumppanitorilla, kumppaneiden osastojen kautta. Siksi ensimmäisenä mainittu osasto, jossa tietoisku pidetään. Muutokset mahdollisia.

29.9.2021 tietoiskut klo 14

  • Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI toteuttaa maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa HYVIS-hanketta, jossa tavoitteena on kartoittaa kuntien ja kyläyhteisöjen hyvää elämää ja hyvinvointia, nostaa huomion keskipisteeseen siirtyminen kestävään yhteiskuntaan ja toimijuus, sekä monipuolistaa keskustelua alueellisesta supistumisesta. HYVIS-hankkeella tuetaan siirtymistä sosiaalisesti kestävään yhteiskuntaan mm. tukemalla kuntajohtamisen tietopohjaa ja hyvinvoinnin edellytyksiä monipuolisten tiedolla johtamisen työkalujen muodossa. HYVIS-hankkeen lopputuloksia ja työkaluja esitellään Kumppanitorilla (lisätietoja myös: https://www.mdi.fi/hyvis/)

    Tietoiskun esittelijöinä toimivat Kaisa Lähteenmäki-Smith, Samuli Manu, Aleksi Koivisto ja Iina Tunkkari.

  • Euroopan tulevaisuuskonferenssi on aloite, joka osallistaa EU:n kansalaiset keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta ja EU:n kehityksestä. EU:lla on suuri merkitys eurooppalaisen maaseudun kehittämisessä, ja konferenssi onkin oiva alusta tuoda esiin myös maaseudun asiaa.

    Tietoiskut pitää Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tiedottaja Tuure-Eerik Niemi.

  • Maallemuuttajat 2030 -hankkeen tietoiskussa kerrotaan lyhyesti hankkeessa aloitetuista kolmesta palvelukokeilusta: asukkaiden tavaralainaamo, kuntapyörät sekä tapahtumakärry-palvelu. 

    Maallemuuttajat 2030 -hanke/LAB ammattikorkeakoulu

  • Vetäjänä maatalousyrittäjä Juha Wikström

  • AgriHubi-koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä valottaa vuoden alussa käynnistyneen osaamisverkoston tavoitteita ja toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriö antoi Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi vuosille 2021–2022 verkoston toiminnan käynnistämisen.

    AgriHubi on maatila- ja puutarhatalouden yrittäjiä ja alan toimijoita yhdistävä verkosto. Tiiviimmällä yhteistyöllä tähdätään yrittäjien ja heidän sidosryhmiensä liikkeenjohto-osaamisen vahvistumiseen, älymaatalouden käyttöönoton edistämiseen sekä datavarantojen ja -lähteiden laajaan hyödyntämiseen. Yhteisen tekemisen tavoitteena on parantaa suomalaisen maatalouden kannattavuutta.

    Yrittäjät ovat tärkein voimavaramme tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan uudistumisessa – tule mukaan vaikuttamaan verkostoon ja sen toimintaan!

    Siirry tästä AgriHubin nettisivuille. 

  • Verkosto on yksi maaseutupolitiikan neuvoston alaisuudessa toimiva ja valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämisvaroista vuosille 2021-2023 rahoitettu verkostohanke.

  • Mikä merkitys julkisilla hankinnoilla on maaseudulle? Miten yritysten yhteistyö ja yhteenliittymät voivat toimia? Onko alihankkijana toimiminen maaseudun mahdollisuus? Aluetaloudellisten vaikutusten huomioiminen hankinnoissa ja tämän merkitys kuntien elinvoimalle?

  • Lähiruokasektorin tulevien vuosien tavoitteet, erityisasiantuntija Kirsi Viljanen, MMM 

    Tietoiskun järjestäjä: Ruokasektorin koordinaatiohanke

  • Tervetuloa tutustumaan SeAMKin älykotiin. Ympäristöön, joka yhdistää hyvinvointiteknologiat kotona asumista edistäväksi kokomaisuudeksi.

  • 4H-kerhot ovat osa elinvoimaista maaseutua. Ne mahdollistavat mielekkään harrastamisen 6-12-vuotiaille lapsille ja työpaikkoja nuorille kerhonohjaajille. Kerhoissa opitaan monia käytännön taitoja tekemällä, yhdessä pohtien. Tervetuloa tutustumaan 4H-toiminnan sisältöihin Metsäsalapoliiseihin, Safkasankareihin ja Kädentaitajiin sekä onnistumisen kokemuksiin!

  • Aluehistoria ja kulttuuriperintö. Mitä hyötyä niiden tutkimuksesta on maaseudulle ja sen elinkeinoille? Mitä menneestä pitäisi oppia? Mitä on kulttuuriperintö? Miten lapset ja nuoret liittyvät aiheeseen?

    Dosentti Sulevi Riukulehto & kumpp., Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

  • Seutukaupungit ovat maakunnan sisällä olevien toiminnallisten alueiden keskuksia sekä palveluiden ja teollisuuden keskittymiä. Ne ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivään maaseutuun. Seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelmalla 2020-2022 tuetaan seutukaupunkien elinvoimaa ja menestystä. Seutukaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus hyödyttää molempia osapuolia, mutta voisiko yhteistyöstä saada irti vieläkin enemmän? 

    Tietoiskussa ovat keskustelemassa kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, Kurikan kaupunki, toiminnanjohtaja Ilkka Peltola, Keskipiste-Leader ry, johtava asiantuntija Katja Palonen, TEM sekä erityisasiantuntija Hanna-Mari Kuhmonen, TEM.

  • Ympäristöministeriön vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävät ohjelmat:

    Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Helmi-elinympäristöohjelma.

    Vesiensuojelun tehostamisohjelma vauhdittaa Itämeren ja sisävesiemme suojelua ainutlaatuisen suurella panostuksella. Se kokoaa tekijät ja osaamisen yhteen sekä varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja resurssit. Yhteistyössä tehdään vaikuttavia, konkreettisia tekoja vesistöjen tilan parantamiseksi: vähennetään maa- ja metsätalouden ravinteiden joutumista vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljyistä, kunnostetaan vesistöjä ja parannetaan kaupunkivesien hallintaa.

    Helmi-ohjelma tarttuu Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä ennallistetaan ja hoidetaan perinnebiotooppeja, metsiä, pienvesiä ja rantoja, lintuvesiä ja -kosteikkoja. Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

29.9. Tietoiskut klo 14.30

  • Miten CAP-uudistus ja ilmastoruokaohjelma edistävät Suomen ilmastotavoitteita?

  • Maatalous on siitä kummallinen tuotannon ala, että sen perustana ja perusilmiönä on aina yhteyttäminen. Mutta mikä on maaperään tai satoon yhteyttämisen kautta saadun hiilen määrä? MTK:n hiililaskuri antaa mahdollisuuden tutkailla asiaa vähän uudesta näkökulmasta. Laskuri mittaa hiilensidonnan maaperän lisäksi lyhytaikaisiin varastoihin eli kasvintähteisiin ja satoon, joka voidaan laskea kun niiden tuotettu määrä tiedetään. 

    Laskuri soveltuu parhaiten vilja- ja karjatilojen käyttöön, mutta on sovellettavissa myös muille tiloille. Laskuri auttaa hahmottamaan maatilan hiilivirtojen kokonaiskuvan (hiilidioksidiekvivalentteina), suhteuttaen ne samalla myös maatilan peltojen ja mahdollisen karjan päästöihin sekä puuston kasvun sidontaan.

    MTK:n laskurin päästölukemat perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) Taloustohtorissa julkaisemiin keskimääräisiin pellon päästökertoiin.

  • Mitä maaseutututkimus on? Mitkä teemat ovat tällä hetkellä ajankohtaisia maaseutututkimuksen kentällä? Mikä on erityistä suomalaiselle maaseutututkimukselle?

    Tietoiskussa esitellään myös, mistä löytyy ajankohtaiset tutkimukset ja keskustelut.

  • Hyvän elämän varmistaminen maaseutualueilla - HYMA -verkosto on yksi maaseutupolitiikan neuvoston alaisuudessa toimiva ja valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämisvaroista vuosille 2021-2023 rahoitettu verkostohanke.

  • Luomu osana ruokajärjestelmää, maatalousneuvos Kirsi Heinonen, MMM 

    Tietoiskun järjestäjä: Ruokasektorin koordinaatiohanke

  • Wasteless- hankkeen tietoisku esittelee, millaisilla toimenpiteillä ruokahävikin vähentäminen julkisissa suurkeittiöissä on mahdollista ja millaisia tuloksia toimenpiteillä on saatu Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen nimi: Wasteless.

  • 13-28 -vuotiaat nuoret voivat perustaa 4H-yrityksen paikallisen 4H-yhdistyksen tuella. Moni nuori perustaa 4H-yrityksen kesätyöksi omalle kotipaikkakunnalleen. Useat kunnat ovat mukana tukemassa toimintaa esimerkiksi kesäyrittäjäsetelien muodossa.

  • Euroopan unionin uusi rahoituskausi ja sitä myötä myös kansallinen "Uudistuva ja Osaava Suomi", EU:n alue- ja rakennepolitiikan -ohjelma käynnistyvät vuoden 2021 aikana. Ohjelma tarjoaa runsaasti rahoitusmahdollisuuksia mm. tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittämiseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä kilpailukyvyn parantamista. 

    Lisäksi edistetään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta, erityisesti energiatehokkuuden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta. Ohjelmassa edistetään myös mm. työelämään pääsyä, jatkuvaa oppimista, osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita. 

    Tietoiskussa aihepiiriin johdattelee erityisasiantuntija Helinä Yli-Knuutila, TEM.

  • Ympäristöministeriön vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävät ohjelmat:

    Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Helmi-elinympäristöohjelma.

    Vesiensuojelun tehostamisohjelma vauhdittaa Itämeren ja sisävesiemme suojelua ainutlaatuisen suurella panostuksella. Se kokoaa tekijät ja osaamisen yhteen sekä varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja resurssit. Yhteistyössä tehdään vaikuttavia, konkreettisia tekoja vesistöjen tilan parantamiseksi: vähennetään maa- ja metsätalouden ravinteiden joutumista vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljyistä, kunnostetaan vesistöjä ja parannetaan kaupunkivesien hallintaa.

    Helmi-ohjelma tarttuu Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä ennallistetaan ja hoidetaan perinnebiotooppeja, metsiä, pienvesiä ja rantoja, lintuvesiä ja -kosteikkoja. Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

  • Tule keskustelemaan kansainvälisyyteen ja vientiin liittyvistä asioista.

29.9. Tietoiskut klo 15

  • Kumppanuusmaatalous on ruoantuottajan ja -kuluttajien (esim. kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit) yhteistyötä. Kuluttajat sitoutuvat ostamaan tietyn osan tilan tuotannosta esimerkiksi vuodeksi kerrallaan ja maksavat osuuteensa ainakin osittain etukäteen. Viljelijä sitoutuu tuottamaan ruoan parhaan kykynsä mukaisesti. Yhdessä jaetaan tuotannon riskejä ja onnistumisia sekä keskustellaan viljelytoiveista. Lisäksi voi olla yhteistä toimintaa, kuten sadonkorjuujuhlat tai talkoita.

    Tuottajat ja kuluttajat voivat suunnitella ja toteuttaa toimintaa myös alusta lähtien yhdessä esimerkiksi osuuskuntana. Tai kuluttajat voivat viljellä keskenään, ns. yhteisöviljelynä, jolloin kuluttaja itse on myös tuottaja. Kaikissa tapauksissa tärkeää ovat tiedonkulku, sitoutuminen, paikallisuus, yhteenkuuluvuuden tunne ja pyrkimys kestävään tuotantoon.

    Onko kumppanuusmaatalous sinulle tuttua? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä se herättää? Mitä mahdollisuuksia näet siinä?

    Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan

  • Hållbarhetsveckan - Kestävyysviikko on yksi maaseutupolitiikan neuvoston alaisuudessa toimiva ja valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämisvaroista vuosille 2021-2023 rahoitettu verkostohanke.

    Tietoisku on kaksikielinen.

  • Maaseudun tyhjät tuotantorakennukset ovat kiinteä osa maaseutumaisemaa, ja ne tulisi siten säilyttää. Ministeriön toimeksiannosta tehty projektityö antaa työkaluja käyttömahdollisuuksien etsintään.

  • Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Mia Hassinen kertoo heidän yhteistyöstä paikallisten kalajalostajien kanssa. Miten he ovat saaneet tuotekehityksen avulla paikallista järvikalaa ruokalistoille?

    Tietoiskun alussa: Vastuulliset ruokapalvelut kehitysohjelman esittely, projektipäällikkö Sari Väänänen, EkoCentria

    Tietoiskun järjestäjä: EkoCentria, Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma yhteistyössä Ruokasektorin koordinaatiohankkeen kanssa

  • Ruokavirasto selvitti viljelijöiden, hallinnon ja neuvojien kokemuksia ja ajatuksia maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja sen vaalimisen mahdollisuuksista tällä hetkellä. Tule kuuntelemaan lisää - kerromme, mitä jokainen meistä voi tehdä asian edistämiseksi!

  • Esittelemme tutkimustuloksia +50-vuotiaiden sivutoimiyrittäjien hyvinvoinnintekijöistä. Tutkimusten mukaan, työllä ja työn tekemisellä on keskeinen rooli yksilöiden hyvinvoinnissa. Erityisesti työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemuksilla on vaikutusta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. 

    Hankkeen nimi: Hyvinvoiva hybridiyrittäjä.

  • Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (YPK) on toimintatapa, jolla toteutetaan asukkaista, yrityksistä ja yhteisöistä lähteviä ideoita. Se sitouttaa ja innostaa ihmisiä antamaan aikaansa, osaamistaan ja yksityistä rahaa oman elinympäristön kehittämiseen niin kaupungeissa, maaseuduilla kuin saaristoissa. Työn tulokset näkyvät ihmisten voimaantumisena, parempina palveluina, uusina ja liiketoimintaansa kehittävinä yrityksinä sekä viihtyisämpänä ympäristönä. 

    Tietoiskussa johtava asiantuntija Katja Palonen, TEM ja erityisasiantuntija Laura Jänis, MMM kertovat, miten YPK-työryhmä edistää yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja maaseutu-, saaristo- ja kaupunkipolitiikan yhteistyötä.

  • Muuttoliike ja nuoret. Mikä nuoria liikuttaa? Mikä saa nuoret pysähtymään? Uskalletaanko puhua myös maahanmuutosta?

    Dosentti Markku Mattila & kumpp., Siirtolaisuusinstituutti

  • Ympäristöministeriön vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävät ohjelmat: 

    Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Helmi-elinympäristöohjelma.

    Vesiensuojelun tehostamisohjelma vauhdittaa Itämeren ja sisävesiemme suojelua ainutlaatuisen suurella panostuksella. Se kokoaa tekijät ja osaamisen yhteen sekä varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja resurssit. Yhteistyössä tehdään vaikuttavia, konkreettisia tekoja vesistöjen tilan parantamiseksi: vähennetään maa- ja metsätalouden ravinteiden joutumista vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljyistä, kunnostetaan vesistöjä ja parannetaan kaupunkivesien hallintaa.

    Helmi-ohjelma tarttuu Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä ennallistetaan ja hoidetaan perinnebiotooppeja, metsiä, pienvesiä ja rantoja, lintuvesiä ja -kosteikkoja. Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Oman aikataulun mukaan tutustuttavat tietoiskut (video)