Keskiviikko 29.9.
Aamukahvikeskustelu: Hyvän elämän ulottuvuudet
Aamukahvikeskustelu: Hyvän elämän ulottuvuudet lähetettiin 29.9.2021 livenä Kurikan kampukselta osana valtakunnallista Maaseutuparlamentti -tapahtumaa.
Inarin ja Christofferin kanssa sohvalle istahtivat Kaisa Oinas-Panuma Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmästä, luova johtaja Jani Halme, maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo (Suomen Kylät ry) sekä Väestöliiton tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
Aika kirjoittaa lähikoulujen tulevaisuus uusiksi – onko se mahdollista?
Maaseudun viimeinen lähikoulu lakkautetaan vuonna 2032 jos nykyinen lakkauttamisvauhti pysyy. Lakkautuksista seuraava väestötappion kiihtyminen kielii siitä, ettei kyse ole pelkästään kouluverkosta. Mitä lähikoulu merkitsee?
Maaseutualueilla sijaitsevista kouluista yli 90 prosenttia on lakkautettu. Yhä useamman maaseudun ja saariston lapsen koulumatka-aika lähentelee 2,5 tuntia päivässä. Tämäkin aika ylittyy osalla. Alakoulujen lakkauttamisissa on kyse myös osallisuudesta, lasten äänien kuulemisesta, paikallisyhteisöistä ja perusoikeuksista. Mutta käsitelläänkö näitä näkökulmia lainkaan?
Miltä näyttää lähiopetuksen tulevaisuus kunnassa, jossa maaseutu on laajaa ja alakouluikäiset lapset ovat harvassa? Mitä vaikutusta lähikoulun lakkautuksella on paikan ja alueen elinvoimaan ja voiko lähikoulujen tulevaisuuden kirjoittaa uusiksi?
"Aika kirjoittaa lähikoulujen tulevaisuus uusiksi - onko se mahdollista?" -keskustelu lähetettiin livenä Kurikan kampukselta 29.9.2021. Keskustelu oli osa valtakunnallista Maaseutuparlamentti 2021- tapahtuman ohjelmaa.
Yliopistolehtori Gunilla Karlberg-Granlund (Åbo Akademi) alusti keskustelua. Karlberg-Granludia haastatteli Christoffer Strandberg.
Keskusteluun osallistuivat opiskelija Vilma Ylilauri, yrittäjä ja kehittäjäaktivisti Ismo Reitmaa (Jämsä), johtaja Terhi Päivärinta (Kuntaliitto), koulutusjohtaja Heljä Misukka (OAJ), Olli Lehtonen (Itä-Suomen yliopisto/Luonnonvarakeskus) sekä Anna Rotkirch. Keskustelua moderoi Inari Fernández.
Katso keskustelun tallenne alta (upotettuna Maaseutuparlamentin Youtube-kanavalta).
Yhteisöllisyyden muuttuvat muodot
Suomalaisilla maaseuduilla on iäkkäämpää ja myös nuorempaa väestöä. Ihmisiä erilaisista taustoista ja erilaisilla tarpeilla. On vakituisia asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita. Mikä on nuorille tärkeää? Mikä ikäihmisille? Kenen ääni kuuluu ja kenen jää kuulematta?
Yhteisöllisyys on maaseudun elinvoima-asia, mutta voi huomaamattakin kasautua joidenkin henkilöiden tai ryhmien ympärille. Ulkopuolelle voivat helposti jäädä muut. Millä tavalla yhteisöllisyys muuttuu ja muovautuu ja kenestä se on kiinni? Yhteisöllisyyttä kaivataan lisää sekä myös toimia sen edistämiseksi ja merkityksen tunnistamiseksi. Mitä merkitystä yhteisöllisyydellä on kunnissa, jossa väki vähenee ja ikääntyy?
Maaseutuparlamentti 2021- tapahtumassa keskusteltiin 29.9. yhteisöllisyyden muuttuvista muodoista. Keskustelu lähetettiin livenä Kurikan kampukselta. Keskusteluun osallistuivat luokanopettaja Sanna Petäjämaa (Luohua, Siikajoki), lähihoitaja Alijan Danish (Kurikka), yhteisöllisyysasiantuntija Kaisa Kervinen (Maaseudun Sivistysliitto), kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma (Karvia), professori Teemu Makkonen (Itä-Suomen yliopisto) sekä luova johtaja Jani Halme. Keskustelua moderoi Inari Fernández.
Maaseutu tiedon valtatielle – ratkaisujen aika on nyt
Suomi mielletään edistykselliseksi tietoyhteiskunnaksi. Älypuhelinten peitto on lähes sataprosenttinen ja niitä osataan käyttää yhä enemmän hyödyksi. Piiloon on jäänyt, että puhelinlinjojen purkamisen myötä kiinteät laajakaistayhteydet ovat poistuneet. Korvaavien kuituyhteyksien rakentaminen on jäänyt paikallisen aktiivisuuden varaan.
Suomi on jäänyt pahasti jälkeen EU:n asettamista strategisista tavoitteista. Suomi on EU-jäsenmaiden häntäpäässä kun verrataan huippunopean kiinteän laajakaistan saatavuutta maaseudulla ja koko maassa. Seurauksena on sekä alueiden välinen että maaseudun sisäinen eriarvoistuminen. Toimintavarmoja tietoliikenneyhteyksiä tarvitaan digitaalisiin julkisiin palveluihin, elinkeinotoimintaan, koulutukseen ja maaseudun arkeen ja elämään. Onko tasavertaisissa tietoliikenneyhteyksissä kysymys kaikille kansalaisille kuuluvasta peruspalvelusta?
Kuka ratkaisee maaseudun digitalisaation kohtalonhetket? Minkälaisia ratkaisuja tarvitaan? Voiko Suomi olla digitalisaation kärkimaa ilman kaikille saavutettavaa valokuitua?
Maaseutu tiedon valtatielle – ratkaisujen aika on nyt -keskustelu lähetettiin livenä 29.9. ja oli osa Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuman ohjelmaa.
Keskusteluun osallistuivat eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sdp), toimitusjohtaja Elina Ussa (FiCom ry), Veli-Matti Karppinen (Kainuun Nuotta ry), kunnanjohtaja Marjut Ahokas (Ilomantsi), dosentti Olli Lehtonen (Luonnonvarakeskus/Itä-Suomen yliopisto), toimitusjohtaja Jarmo Matilainen (Finnet-liitto) sekä koodaava maanviljelijä Heikki Huhtanen (Loimaa). Keskustelua moderoi Inari Fernández.
Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Keskitien säätiön kanssa.
Päivän puinnit
Päivän lopussa käytiin läpi päivän tapahtumat ja tuotokset läpi: mitä on opittu ja mitä on oivallettu? Miten tästä eteenpäin? Miltä näyttää maaseudun tulevaisuus muun muassa monipaikkaisen asukkaan näkökulmasta?
Inarin ja Christofferin kanssa päivää olivat puimassa Kaisa Oinas-Panuma Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmästä, luova johtaja Jani Halme, maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo (Suomen Kylät ry) sekä Väestöliiton tutkimusohtaja Anna Rotkirch.
Kurikan Kampukselta juontajamme ottivat suoran yhteyden muualle Suomeen ja kuulimme tunnelmia paikallisilta Maaseutuparlamentin kumppanikeitailta.
Monipaikkaista ohjelmaa eri puolilla Suomea
Eri paikkakunnilla järjestettiin ohjelmaa, joka muodosti yhdessä Maaseutuparlamentin monipaikkaisen ohjelman. Osa monipaikkaisesta ohjelmasta toteutettiin videotervehdyksinä.
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti ja Suomen suurin ideafestivaali toteutettiin yhdessä kylistä valtionhallintoon myös monipaikkaisesti!
Suomen Kylien palkintogaala 2021
Suomen Kylien upea palkintogaala järjestettiin osana Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtumaa 29.9.2021. Palkintogaala lähetettiin livenä Kurikan kampukselta.
Palkintogaalassa oli tarjolla glamouria ja säihkettä, kun Kurikan lavalle nostettiin parrasvaloihin paikalliskehittäjät eri puolelta Suomea. Suomen Kylät ry:n järjestämässä tilaisuudessa luovutettiin palkinnot Vuoden Kylälle ja palkittiin Vuoden Maaseutukasvo, Vuoden Nuori Paikallistoimija, Vuoden Maaseututoimija ja Kylätoiminnan Tiennäyttäjät. Palkinnot jaettiin henkilöille, jotka ovat tehneet erityisen ansiokasta työtä paikalliskehittämisen eteen.
Tilaisuuden juontajina toimivat Jenni Levävaara ja Anssi Ketonen. Palkintoja jakamassa Suomen Kylien puheenjohtaja Petri Rinne. Tänä vuonna lanseerattiin myös uusi palkinto, joka on Suomen Kylien nuorisojaoston Vuoden Nuori Paikallistoimija -tunnustus. Tunnustuksen jakoivat nuorisojaoston puheenjohtaja Karoliina Ahtiainen ja jaoston jäsen Nina Kuusisto-Huuskonen.