Tapahtuma

Maaseudun kehittäminen on toiminnallinen kokonaisuus, jossa jokaisella taholla on tärkeä tehtävänsä ja jossa toimijoiden moninaisuus - ja myös erilaisuus - on kukoistuksen edellytyksenä.

Suomen ensimmäinen valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestettiin 1.-3.9.2017, Leppävirralla, Pohjois-Savossa. Tapahtuma oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumassa tartuttiin rohkeasti päivän ja tulevaisuuden kriittisiin maaseutuaiheisiin ja nostettiin niitä päivän politiikan agendalle, esiteltiin huikeita menestystarinoita ja rohkaistiin uusiin sekä edistettiin maaseudun toimijoiden, päättäjien ja median keskusteluyhteyksiä.

Reilu 800 henkilöä eri puolilta Suomea osallistui ohjelmaan ja tapahtumassa vieraili yhteensä reilu 2000 henkilöä. Somen kautta tapahtuma tavoitti yli 100 000 henkilöä.

Tavoitteet

Hyvän maaseutupolitiikan tekeminen vaatii maaseudun monimuotoisuuden ymmärtämistä. - Maaseutupolitiikkaa tekee jokainen päättäjä, jonka päätöksillä vaikutetaan maaseudun arkeen ja maaseutujen toimintaympäristöihin.

Miten kehittäjien, tutkijoiden, päättäjien ja viranomaisten kohtaamisia ja yhteistyötä voitaisiin syventää entisestään maaseutupolitiikassa ja maaseudun kehittämisessä?

Maaseutupolitiikan verkostossa nähtiin tarve luoda valtakunnallinen foorumi rakentavalle keskustelulle maaseudun mahdollisuuksista. Tavoitteena on:

  • tuoda yhteen toimijoita (asukkaita, kehittäjiä, yrittäjiä), päättäjiä, tutkijoita sekä rahoittajia ja luoda edellytyksiä uudelle verkostoitumiselle ja toiminnalle maaseuduilla
  • nostaa ajankohtaisimmat maaseutukysymykset päivän politiikan agendalle ja nostattaa yleistä maaseutukeskustelua
  • luoda yhteinen tahtotila suomalaisten maaseutujen tulevaisuudelle

Mallia haettiin sekä kotimaasta että naapurimaasta. Esikuvana toimivat kaksi tapahtumaa: suomenruotsalainen Landsbygdsriksdagen sekä samaa nimeä kantava ruotsalainen valtakunnallinen tapahtuma.

Suomenruotsalaista Landsbygdsriksdagen -tapahtumaa on toteutettu jo 1980-luvulta lähtien. Ruotsissa Hela Sverige ska Leva -järjestö (vrt. Suomen Kylät ry) toteuttaa omaa valtakunnallista tapahtumaa. Ruotsin Landsbygdsriksdagen järjestettiin tänä vuonna jo 25. kertaa.

Maaseutuparlamentti on, kuten Ruotsin Landsbygdsriksdagen, osa laajempaa eurooppalaista maaseutuparlamentti -prosessia, jonka kautta 200 miljoonan maaseutuasukkaan ääni kuuluu myös Euroopan Unionin käytävillä. Lue lisää täältä.

Kohderyhmät

...Kehittäjämadot nousevat päivänvaloon jakamaan kokemuksiaan ja tutkijalinnut taas laskeutuvat abstrakteista sfääreistä keskustelemaan ja jakamaan tiedon jyviään - ja parhaimmillaan voimme kaikki oppia toinen toisiltamme ja palaamme tapahtumasta taas pikkaisen paremmin ravittuina ja viisaampina.

Se on tarkoitettu aivan kaikille maaseudusta kiinnostuneille. Kyseessä ei olekaan pelkkä parlamentti. Jokainen Maaseutuparlamenttiin osallistuva on osana luomassa tulevaisuuden suomalaista maaseutua ja nostamassa maaseutua ja maaseudun mahdollisuudet vahvemmin esille.

Maaseutuparlamentti on tarkoitettu kaikille maaseudun kehittämisestä ja maaseutupoliittisista kysymyksistä kiinnostuneille: asukkaista päättäjiin, tutkijoista kehittäjiin, yrittäjistä rahoittajiin ja viranhaltijoihin.

Taustatahot Maaseutuparlamentin pääjärjestäjätahot ovat Maaseutupolitiikan neuvosto, maaseutuverkostopalvelut, Suomen Kylät ry ja MTK ry. Maaseutuparlamentti järjestetään laajassa yhteistyössä muiden maaseudulla toimivien organisaatioiden kanssa valtionhallinnosta paikallistasolle.

Ohjelma

Maaseutuparlamentin ohjelmassa heittäydytään rohkeasti kehittämään uusia maaseuduilta lähteviä ratkaisuja yhteiseen kestävämpään tulevaisuuteen. Ohjelmaan kuuluu seuraavat osat:

  • Pääkeskusteluja päivän polttavista kysymyksistä, joihin paneutuvat valtakunnan kiinnostavimmat nimet. Yksi keskusteluista on puoluepoliittinen.
  • Gaala, jossa palkitaan edistyksellistä toimintaa, tutkimusta ja kehitystä maaseutuohjelman, kylätoiminnan, maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan kentiltä.
  • Päiväretkiä mielenkiintoisiin kohteisiin – älykkäisiin kyliin, monipalvelukeskuksiin, kulttuurikohteisiin, yrityksiin ja teollisuuteen, moderneihin maatiloihin, luontoon ja maastoon ym. maaseutuohjelman kehittämiskohteisiin.
  • Kumppanuustori ja Sadonkorjuutori ovat vuonna 2020 yhteinen markkinapaikka, jossa voi hankkia tiedon ja kumppanuuksien lisäksi Suomessa valmistettuja lähituotteita.
  • Työpajoja, joissa haastetaan omia ajatus- ja toimintamalleja, valjastetaan tuoretta tutkimustietoa kehittämisen toimintaan, edistetään yhteisiä tavoitteita ja verkostoidutaan tulevaisuutta ajatellen.
  • Kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma, joka kokoaa kansallisen tahtotilan maaseudun kehittämisen tulevaisuudelle. Maaseutupoliittinen julkilausuma viedään myös Euroopan maaseutuparlamenttiin ERP:hen.