Maaseutupolitiikan neuvosto: Tulevassa EU:n rahoituskehyksessä ohjattava riittävästi varoja maaseudun kehittämiseen

Julkaistu: 11.04.2018 Päivitetty: 11.04.2018

Valtioneuvoston asettama Maaseutupolitiikan neuvosto esittää kannanottonaan tulevalle EU:n rahoituskaudelle, että EU:n yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan (CAP) tavoitteena tulee olla politiikka, joka edistää taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä maaseudulla. Neuvosto edellyttää, että tulevan kauden rahoituskehyksstä ohjataan riittävästi varoja maaseudun kehittämiseen, ja korostaa maaseuturahaston keskeistä roolia maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan integroijana.

Christell Åström

Christell Åström

Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) korostaa maaseudun monia mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillintään. Sopeutumisen keinot ovat paikallisia eikä yhtä, kaikille soveltuvaa ratkaisua ole, kannanotossa todetaan. MANE katsoo, että uudistuksen tulee tarjota ja mahdollistaa nykyistä älykkäämpiä ja ilmastoviisaampia tapoja toimia, liikkua, yrittää ja asua eri maaseutualueilla sekä kannustaa hajautettujen, kiertotalouden mukaisten paikallisten ruoka- ja energiajärjestelmien muodostumiseen. Tämä vaatii seuraavalla ohjelmakaudella aktiivisempaa otetta digitaalisuuden edistämisessä maaseutualueilla.

MANE painottaa maaseudun innovaatioita edistävän yritysrahoituksen tarvetta jatkossa. Kannanotossa todetaan, että eri rahoitusvälineiden tulee olla sujuvasti yhdistettävissä. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamista ja uudistumista on edistettävä muun muassa kehittämällä uusia yrittäjyyden muotoja sekä yritysten kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista.

Uusien yhteistyömallien kehittäminen on entistä tärkeämpää syrjäytymisen ehkäisemisessä ja palvelutarjonnan parantamisessa eri maaseutualueilla. MANE peräänkuuluttaa laaja-alaisempaa otetta maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin kohottamiseen. MANE haluaa, että EU-säädöksiin rakennetaan aito yhteisölähtöinen paikallinen kehittämismetodi ja, että jäsenmaiden osoittavat ERI-rahastoista 10 prosenttia CLLD-rahoitukseen (Community-led Local Development).

MANE pitää hyvänä, että yhteiseen EU-politiikkaan kaavaillaan entistä strategisempaa otetta. Neuvosto korostaa, että rahastojen lainsäädäntöä on voimakkaasti yksinkertaistettava, pelkistettävä ja yhdenmukaistettava saman tyyppisissä toimissa: Yksinkertaistaminen jäsenmaassa ei onnistu, mikäli EU-säännöt ovat liian yksityiskohtaiset.

MANE toteaa, että yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseudun paikkaperustaisen kehittämisen tarve on aiempaa suurempi ja tulee tarvitsemaan yhteisen ja merkittävän budjetin samalla kuin EU:n päämenokohteisiin kohdistuu merkittäviä leikkauspaineita.

MANE painottaa, että maaseutuvaikutuksia arvioidaan ja otetaan huomioon EU-ohjelmien valmistelussa ja toimeenpanossa kaikilla hallinnon tasoilla.

Lisätietoa:

Christell Åström, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri,
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö,
p. 0295 16 2030, christell.astrom(at)mmm.fi.

Kuvat: @maaseutuverkosto, Jyrki Vesa