Maaseudun liikenteessä on potentiaalia enemmän kuin maaseudulla itse uskotaankaan

Julkaistu: 05.12.2017 Päivitetty: 05.12.2017

Liikenteessä ja kuljetuksissa on nyt säpinää! Sekä kansallisella tasolla Suomessa että maailmanlaajuisesti on käynnissä isoja muutosprosesseja.

Heli Siirilä

Heli Siirilä

HTM, projektipäällikkö Vaasan yliopiston Levón-instituutti
Projektipäällikkö valtakunnallisessa Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi -viestintähankkeessa, joka käsittelee liikenteen muutosta erityisesti maaseudun pk-yritysten näkökulmasta.

Toiminnallisia ja teknisiä muutoksia

Muutosprosessit ovat, pähkinänkuoreen tiivistettynä:

  • Uusi liikennepalvelulaki vähentää viranomaissääntelyä, helpottaa uusien yrittäjien tulemista kuljetusmarkkinoille, ohjaa avoimen datan hyödyntämisellä kohti sujuvien matkaketjujen tarjontaa, tähtää liikenteen muuttumiseksi enemmän palveluksi ja auton omistamisen vähenemiseen. Laki astuu voimaan 1.7.2018.
  • Uusia liikennepolttoaineita tulee markkinoille bensiinin ja dieselin rinnalle. Näitä ovat biologisesti tai perinteisesti tuotettuna muun muassa kaasu, sähkö ja vety. Laboratorioissa kehitellään monia muitakin polttoaineita.
  • Liikenteen edellyttämä infra uudistuu, kun uusille polttoaineille suunnitellaan ja rakennetaan tankkauspisteitä kuntien sisällä ja valtakunnallisessa verkostossa. Myös itseohjautuvien autojen tulo markkinoille haastaa tieinfraa. Tarvitaan mm. sensoreita ja hyväkuntoista tienpintaa.

Muutokset koskevat siis lähes kaikkea: millä kulkuvälineellä liikutaan, mitä polttoainetta käytetään, millaista liikenteen infraa kehitetään, sekä sitä, miten tätä kaikkea hallinnoidaan ja ohjataan.

Liikennealan toimijat suhtautuvat maaseutuun myönteisesti ja innostuneesti

Marraskuussa Suomessa pidetyssä suuressa Junction-hackathonviikonlopussa olivat mukana myös LVM, Liikennevirasto ja Trafi yhden ratkaistavan tehtävän kera. Tehtävänä oli suunnitella vallankumous maaseudun kuljetuksiin, koska sille ratkaisulle on kansallista ja globaalia kysyntää. Voittajajoukkueen ehdotus rakentuu automaattisten ajoneuvojen ja -bussien hyödyntämiseen.

Viranomaisten lisäksi monet kuljetus- ja liikennealalla toimivat yritykset suhtautuvat tällä hetkellä myönteisesti maaseudun kuljetushaasteisiin. Ratkaisuja pohditaan ja kehitetään monella taholla. Esimerkiksi kuljetusten yhdistelyä ja matkaketjujen koordinointia tarjoaville yrityksille maaseutu on toimintaympäristönä samanarvoinen kuin kaupunki.

Kuljetukset ovat yksi keskeisimmistä arkipäivään vaikuttavista tekijöistä

Maaseudun asukkaiden ja yritysten arjen toimivuus on paljolti kiinni siitä, miten kuljetukset ja liikenne toimivat. Jos liikkumaan pääsee, kuluu siihen todennäköisesti paljon aikaa ja rahaa. Jos liikkumaan ei pääse, voi arjesta tulla suppeaa ja hankalaa, pahimmillaan vaarana ollessa neljän seinän sisälle jääminen. Yrityksissä kuljetukset vaikuttavat suoraan yritystoiminnan tehokkuuteen ja tulokseen.

Maaseutukunnissa olisikin erittäin tärkeää kiinnittää huomiota näihin isoihin liikenteen ja kuljetusten muutosprosesseihin.

Aiheesta kertoessani olen kuitenkin huomannut, että maaseutukunnissa suhtaudutaan aiheeseen epäillen. Ilmassa on paljon epäuskoisuutta, jopa vastustusta. Oletetaan, että maaseutua halutaan kurjistaa näillä muutoksilla.

Kunnissa kannattaisi herätä huomaamaan, että muutokset ovat maaseudulle iso mahdollisuus. Ne alueet ja toimijat pärjäävät, jotka uskaltavat lähteä miettimään asioita uudella tavalla ja kokeilemaan uusia yhteistyön toimintamalleja kunnan, yritysten ja asukkaiden kesken. Kehitystyöhön on tällä hetkellä haettavissa myös hankerahoitusta eri lähteistä, joten kaikkea kehitystyötä ei tarvitse tehdä omin resurssein.

Kunnilla on liikenteen avulla mahdollisuus vaikuttaa alueensa elinvoimaan, kehitykseen ja toimintaedellytyksiin. Myönteiset heijastusvaikutukset voivat olla laajoja.

Kuvat: @VR sekä @MMMkuva_arkisto, Hannu Vallas.