200 miljoonan asukkaan ääni

Julkaistu: 02.11.2017 Päivitetty: 02.11.2017

Euroopan maaseutuparlamentti hyväksyi toissa viikolla Venhorstin deklaraation ja päivitti Euroopan maaseudun manifestin. Takana on kaksi vuotta kestänyt laaja prosessi, joka huipentui Hollannissa, Venhorstin kylässä järjestettävään tapahtumaan, johon osallistui 250 edustajaa 40 eri maasta.

Antonia Husberg

Antonia Husberg

Maaseutupolitiikan hanke- ja viestintävastaava Maa- ja metsätalousministeriö

Pitkäjänteistä yhdessä tehtävää työtä

Tapahtuma järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Myös kampanjaksi omaksutun Euroopan maaseutuparlamentin taustalla on kolme maaseudun kehittämiseen keskittyvää paneurooppalaista verkostoa*. Tavoitteena on edistää maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja aktiivisuutta yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja valtioitten kanssa.

Tapahtumaa edeltävän prosessin tavoitteena on ollut nostaa ruohonjuuritason kysymyksiä ja ideoita kansallisiin viesteihin ja Euroopan maaseutuparlamentin keskusteluun sekä Venhorstin deklaraatioon. Prosessia on toteutettu 34 maassa yhteistyössä kansallisten kumppaneiden kuten Leader-ryhmien ja kylätoiminnan kanssa.

Suomessa ensimmäistä kertaa valtakunnallisella tasolla järjestetty Maaseutuparlamentti 2017 oli myös osa laajempaa Euroopan maaseutuparlamentin prosessia. Maaseutuparlamentissa julkistetun julkilausuman viestiä vietiin Venhorstiin seitsemän hengen delegaation voimin. SYTYn puheenjohtaja Petri Rinne toimi tapahtumassa myös puheenjohtajana ja Kim Smedslund tapahtuman koordinaattorina. Delegaatioon kuuluivat myös Sofia Tuisku, Tauno Linkoranta, Taina Väre, Hanna Ruohola, Peter Backa ja allekirjoittanut.

Päätapahtuma antaa alustan tiedon ja kokemusten vaihdolle

Euroopan maaseutuparlamentti antaa erinomaisen alustan kansainväliselle verkostoitumiselle sekä tiedon ja kokemusten vaihdolle. Päätapahtumaan kuului tutustumisretkiä, työpajoja, ideamarkkinat, esitelmiä ja täysistuntoja. Alla muutama poiminta ohjelman annista.

Retkillä oli mahdollisuus tutustua Noord-Brabantin alueen maaseudun yrityksiin, historiaan ja kulttuuriin, mutta myös hollantilaiseen lainsäädäntöön ja sen luomiin toimintaedellytyksiin. Hollannissa jokaisen yrityksen on oltava yleishyödyllinen yritys siinä mielessä, että koko henkilöstöstä on viiden prosentin oltava kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia henkilöitä. Mikäli yritys jättää noudattamatta lainsäädäntöä, lankeaa tälle kovahintainen sakko. Näin vierailemassamme kasvihuoneyrityksessä viisi prosenttia henkilöstöstä on erityistarpeita omaavia henkilöitä. Kasvihuoneen yhteydessä toimii myös kuntouttava työ- ja päivätoiminta, joka osallistaa myös kunnan vapaaehtoisia. Loistava esimerkki siitä, miten asioita voidaan ajatella uusiksi lainsäädännöllisesti että toiminnallisesti.

Työpajoissa käsiteltiin muun muassa Suomen maaseutupoliittista mallia, joka herätti kiinnostusta ja keskustelua. Suomella olisi tarjota apua ja tukea paikkaperustaisen maaseutupolitiikan kehittämisessä kansainvälisesti. Malli herätti myös ihmetystä: Miten kolmas sektori voi toimia itsenäisesti kun hallinnointi on ministeriössä ja Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana toimii ministeri? Saako hallituksen toimia kritisoida? Muutoksia oman maan poliittiseen keskusteluun ja toimintakulttuuriin kaivattiin kipeästi, erityisesti Itä-Euroopan maiden edustajien keskuudessa. Korostimme, että suomalainen maaseutupoliittinen malli on pitkäjänteisen työn tulos. Malli täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja taustalla on erityisesti yhden ihmisen elämäntyö. Vastaavanlainen elämäntyö odottaa monta työpajaan osallistujaa kotimassaan.

Ideamarkkinoilla  Peter Backa esitti aloitteen paikkaperustaisen politiikan kehittämisestä, joka keräsi ympärilleen monta kuulijaa ja keskustelijaa.  Nyt haetaan konkreettisia malleja ja teoreettista pohjaa paikkaperustaisuuden laajemmalle kehittämiselle. Alustana toimii kansainvälinen blogi (http://pace-based.blogspot.fi) ja artikkeleita voi kirjoittaa ja lähettää Peterille osoitteella peter.j.e.backa@gmail.com.

Jokainen taustataho vaikuttaa omalla toiminnallaan

Euroopan maaseutuparlamentti on prosessi, tapahtuma ja Euroopan maaseudun toimijoiden yhteinen alusta. Mutta miten paikalliselta tasolta ylöspäin suuntautuvat syötteet päätyvät Euroopan maaseutuparlamentin Venhorstin deklaraation kautta Berlaymontin ja Espace Léopoldin käytäville, päättäjien neuvottelu- ja työhuoneisiin?

Euroopan maaseutuparlamentin keskusteluissa nostettiin esille tarve selkeyttää alhaalta ylös suuntautuvaa prosessia. Mutta puitiin myös kenellä on vastuu parlamentin viestin viemisessä eteenpäin Euroopan Parlamenttiin ja Komissioon. Tärkeämpää olisi kuitenkin, että jokainen taustataho omaksuu oman tärkeän roolinsa yhteisen viestin viemisessä ja yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Sama pätee Suomen maaseutupoliittisen julkilausuman tavoitteita.

Jokaisen organisaation tulisi hyödyntää Venhorstin deklaraatiota ja Euroopan maaseudun manifestia työkaluina omassa toiminnassaan ja viestinnässään, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, sillä dokumentit edustavat yli 200 miljoonan maaseudun asukkaan ääntä. Siinä jos missään on voimaa.  

European Rural Parliament
Suomen delegaatio Euroopan maaseutuparlamentissa.

* Paneurooppalaiset verkostot:

ERCA sai alkunsa vuonna 2004 ja siitä muodostettiin organisaatio vuonna 2009. Visiona ovat vahvat maaseutuyhteisöt kaikkialla Euroopassa. Jäseniä on kansallisia ja alueellisia verkostoja Brandenburgista, Kataloniasta, Tanskasta, Englannista, Virosta, Suomesta, Latviasta, Liettuasta, Irlannista, Pohjois-Irlannista, Alankomaista, Skotlannista sekä Ruotsista.

PREPARE on Belgian lainsäädännön alla toimiva kolmannen sektorin järjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa maaseutualueilla, edistää yhteistyötä paikallisten toimijoiden, valtion ja muiden asianomaisten kanssa maaseudun kehittämisessä. Työ fokusoi etenkin niihin maihin jotka ovat liittymässä EU:hun tai ovat EU:n naapurimaita. Organisaatio muodostettiin vuonna 2000 kahden muun eurooppalaisen järjestön toimesta (Forum Synergies ja ECOVAST) sekä Suomen, Ruotsin, Viron ja Unkarin maaseutuverkostojen toimesta. Tänään PREPAREssa on mukana 12 kansallista ja alueellista maaseutuverkostoa.

ELARD on kansainvälinen järjestö, jonka tehtävänä on parantaa elämänlaatua maaseutualueilla ja ylläpitää väestöä kestävän paikallisen kehittämisen kautta, esim. Leader-työ. ELARDin on perustanut Ranskan, Kreikan, Irlannin, Italian ja Espanjan kansalliset Leader-verkostot. Organisaatioon kuuluu 24 maata ja yli 800 Leader-ryhmää.

Paneurooppalaisilla verkostoilla ERCAlla, PREPARElla ja ELARDilla on jäsenyys Civil Dialogue Groupissa, joka on komission neuvoa-antava ryhmä.

http://europeanruralparliament.com/

Nostekuva: @maaseutuverkosto, Jyrki Vesa.