Maaseutu mielikuvien ja marginaalien näyttämönä

Julkaistu: 02.10.2017

Vievätkö vitsit ja kauhutarinat huomion tavalliselta hyvältä arjelta? Kukaan ei kai koskaan ole tyytyväinen kuvaan, joka itsestä mediassa annetaan. Maaseutuparlamentin Mielikuvia ja marginaaleja -keskustelussa päästiin asian ytimeen. Kuka maaseudun kuvan rakentaa ja kuullaanko maaseudun viestit?

Toimittaja Annika Damström luotsasi keskustelua, johon osallistuivat tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, kunnanjohtaja Tytti Määttä, Yle Alueiden päällikkö Jyri Kataja-Rahko, kolumnisti Tuomas Enbuske, tubettaja Reetta Harjunen ja MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.

Mielikuva maaseudusta kehittyy jatkuvasti keskusteluissa. Muodostuvatko mielikuvat tällä hetkellä vain kaupungistumista korostavien megatrendien ja maaseudun eriskummallisuuksien kautta?

Tytti Määttä tunnisti kunnanjohtajana olevansa media ja olevansa vastuussa siitä, että myös megatrendien vastaisia aiheita nostetaan esiin. 

– Pitää muistaa nostaa esiin mahdollisuuksia ja luoda uskoa. Ei saa antaa periksi, Määttä vetosi. 

Samoilla linjoilla oli tubettaja Reetta Harjunen, joka arveli kanavansa suosion johtuvan siitä, että se on vähän erilainen.

Jyri Kataja-Rahko näki eriskummalliset aiheet myös maaseudun vahvuutena. 

– Aika paljon jäisi kertomatta uutisia ja tarinoita, jos ei maaseudulta kerrottaisi. Median tehtävänä on etsiä aiheet. Toisaalta maaseudulla eletään samaa arkea kuin muuallakin. Kuka kirjoittaisi siitä arjesta, kysyi Tytti Määttä.

Kataja-Rahko ei myöntänyt, että media kirjoittaisi vain negatiivisesti maaseudusta. Mutta onko niin, että kaupungista kirjoitetut huonot uutiset eivät leimaa koko kaupunkia? Maaseudun kohdalla taas positiiviset uutiset leimataan tiettyyn paikkaan, kun negatiiviset uutiset kertovat maaseudun luonteesta yleisesti, keskustelijat pohtivat.

Tuomas Enbuske kuvasi uutisia poikkeamina arjesta, jotka hyvässä maailmassa ovat huonoja. Huonot uutiset huomataan helpommin. Enbuske näki aluemedioiden kaunistelevan kuvaa maaseudusta. 

– Jos annetaan liian positiivista kuvaa, tehdään karhunpalvelus niille, jotka on sijoittaneet vaikkapa asuntoihin. Suurin osa maaseudusta tulee kuolemaan, Enbuske latoi.

Yhden syyn vääränlaiseen tai puutteelliseen mediakuvaan keskustelijat löysivät liiasta vaatimattomuudesta, jonka vuoksi kaikkialla muualla tuntuu olevan parempaa. Voisiko esimerkiksi kouluruokailu opettaa suomalaiset keskustelemaan arvostavasti ruuan alkuperästä? Arvostus ei tuo Suomeen Etelä-Euroopan turistivirtoja, mutta voisi saada näkemään mahdollisuuksia. Maaseudun väen väheneminen on myös mahdollisuus, koska moni kaipaa hiljaisuutta. Antti Sahi peräänkuulutti maaseudulle uutta brändäystä. 

Ajatus kaupungeista ylivoimaisina vaurauden lähteinä on vallitseva tarina, vaikka historiallisesti metsät mahdollistivat Suomen kehittymisen, Hyyryläinen muistutti.

Uusia tarinoita tarvitaan, ja niitä syntyi ja kerrottiin maaseudun superviikonlopun aikana lukuisia. Me kaikki vaikutamme siihen, minkälainen kuva maaseudusta muodostuu tästä eteenpäin.

Seuraa ja osallistu keskusteluun tunnisteella #maapuhuu!

Annukka Lyra toimii tiedottajana maa- ja metsätalousministeriön maaseudun kehittämisyksikössä